8. tammikuuta 2018

Länsi-Afrikan "ilmastokriisi" olikin suklaajättien pr -temppu.




" Kaakaota ei riitä länsimaisille markkinoille loputtomiin muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi ", laatumedia uutisoi joulun alla (Yle, HS, Kaleva).

Epäilykseni heräsivät, kun "suklaakriisistä" ensimmäisenä kirjoittaneen The Washington Postin sijaan Yle-uutisten ilmastofakta näyttikin olevan peräisin The Mirror -lehdestä. Päätin ajankulukseni repiä koko jutun kappaleiksi ja selvittää, onko tässä suklaapatukkajättien masinoimassa kriisissä oikeasti mitään perää.

1. Onko maailman kaakaontuotanto romahtamassa?

Eipä näyttäisi olevan: (lähde)




Länsi-Afrikan kaakaorannikolla papua tehdään entiseen malliin :



2. Ovatko kuivat kaudet kahdessa tärkeimmässä tuottajamaassa - Ghanassa ja Norsunluurannikolla - pidentyneet?

Kyseessä ovat Harmattaniksi kutsutut, talvella Sahelin alueelta puhaltavat kuivat tuulet. Kalevan uutisjutussa niitten mainittiin "rajusti koettelevan" kaakaorannikkoa. Vastaavanlaisia kuivuusjaksoja näyttää kuitenkin esiintyneen siellä jo 1980 -luvulla :



3. Näkyykö globaali ilmastonmuutos jollakin muulla tavalla kaakaoviljelmillä?

Aiheesta löytyy pari kyselytutkimusta. Viime vuoden heinäkuussa Ghanassa erään kaakaoyhtiön mailla viljelijät kertoivat, että nykyään on vaikeampi ennustaa kausisateita ja tuholaiseläinten käyttäytymistä (lähde). Toisessa "tutkimuksessa" Nigeriassa kaakaonviljelijöiltä kysyttiin, millä tavoin he ovat huomanneet ilmaston muuttuneen. Osa oli havainnut sateitten vähentyneen, osa lisääntyneen...

4. Voivatko kaakaorannikon ilmastossa mahdollisesti tapahtuneet muutokset johtua muista tekijöistä?

Kaakao tuotetaan perinteisesti kaskiviljelyä muistuttavalla, maata kuluttavalla viljelymenetelmällä, jonka tieltä metsät on käytännössä jo kokonaan hakattu Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Muutos on ollut nopea : vuodesta 1960 vuoteen 2010 Norsunluurannikon metsistä 80 % hävitettiin. Metsä häviää siellä noin 1500 km2 vuosivauhtia (lähde).



Hakkuut aiheuttanevat monenlaisia muutoksia paikallis- ja pienilmastoon. Näitä muutoksia lienee mahdoton erottaa hypoteettisen globaalin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. 

5. Johtuuko jatkuva tarve uudelle viljelymaalle globaalista ilmastonmuutoksesta?

Ei, vaan syynä ovat  (lähde)

- poor tree and soil management
- pests and diseases
- aging tree stock
- limited expertise in modern techniques
- lack of access to affordable finance schemes

Kaakaonviljelijät elävät keskimäärin alle dollarilla per päivä.

6. Mistä tieto kaakaorannnikon "ilmastokriisistä" sitten on peräisin?

Bill Gatesin säätiön rahoittamasta ilmastomallinnuksesta, jota en osaa analysoida millään muulla tavoin kuin toteamalla, että mallin lähtöasetuksissa ei ole huomioitu sitä romahdusta, joka alueen ekosysteemeissä on jo tapahtunut. Mallinnus ennustaa vuoden keskilämpötilan nousevan Ghanassa ja Norsunluurannikolla 2 asteella vuoteen 2050, minkä seurauksena kaakaonviljelyyn sopiva pinta-ala kutistuisi nykyisestä.

7. Eikö kaakaota voi viljellä missään muualla?

Jo nyt neljäsosa maailman sadoista tulee Kaakkois-Aasian ja Etelä-Amerikan plantaaseilta, missä viljely on tehokkaampaa kuin Afrikan pienillä perhetiloilla.

8. Ai miten niin pr -temppu?

Huolimatta aggressiivisesta mainonnasta suklaan kulutus länsimaissa junnaa paikallaan : (lähde)




Mielikuva kaviaarin kaltaisesta, ilmastonmuutoksen takia yhä harvinaisemmaksi käyvästä ylellisyyshyödykkeestä lisää kuluttajien kiinnostusta, mahdollistaa suklaapatukan hinnannoston ilman, että viljelijälle tarvitsee maksaa yhtään nykyistä enempää ja siirtää kätevästi huomiota pois maaperää köyhdyttävästä ryöstöviljelystä, johon koko bisnes perustuu.

9. Ja kuka olikaan tämän tarinan sankari?

Hän ei ole Bill Gates vaan yllättäen kaikkien inhoama Walesin Prinssi Charles, joka kutsui viime vuonna globaalit suklaajätit vihdoin saman pöydän ääreen lupaamaan, että metsänraivauksen lopettamiseksi Länsi-Afrikan vanhoja kaakaoviljelmiä aletaan kunnostamaan. Hylättyjä viljelyhehtaareja on siellä miljoonittain. Näkyy olevan Fazerkin tuossa porukassa mukana.

10. Lopuksi agendajournalistin lempikysymys : Mitä meidän suomalaisten nyt pitäisi tehdä?

Ostaa kehitysmaakaupasta viljelijöiden itsensä Länsi-Afrikassa valmistamaa suklaata. Markettien reilun kaupan suklaat on tehty länsimaissa. Tai sitten ostaa mahdollisimman laimeaa maitosuklaata, josta suurin osa on ... no, ihan vaan lehmänmaitoa.




4 kommenttia:

  1. Pätevältä vaikuttava kirjoitus. Kiitos tästä.

    VastaaPoista
  2. Ilmastonmuutoksen pitäisi lisätä sateita Norsunluurannikossa ja Ghanassa https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg1/WG1AR5_Chapter14_FINAL.pdf (sivu 1267)

    VastaaPoista
  3. Kiitos linkistä. Joo, ei näytä olevan varmuutta, mihin suuntaan sademäärät menisivät.

    Norsunluurannikolla metsä häviää naapurimaitakin nopeammin, koska ainoastaan siellä kasvatetaan kaakaopuita pellolla. Tämä sen takia, että suklaajätit ovat myyneet heille puulajikkeen, josta saa nopeasti hyvän sadon mutta joka taantuu kymmenessä vuodessa eikä kasva ollenkaan metsän varjossa. Siksi peltoa on raivattava koko ajan lisää. Nyt siellä on kriisi koska metsät on lopussa. Muissa maissa puut kasvavat perinteiseen malliin metsässä, missä ne ovat kestävämpiä. Vain 10-15 puuta hehtaarilla riittää antamaan viljelijälle jonkinlaisen elannon.

    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1573521415000160?via%3Dihub

    Luulin etten voi elää ilman Snickers -jäätelöpatukoita, mutta kyllä ne nyt jäävät ostamatta.

    VastaaPoista