19. elokuuta 2015

Seurantatutkimuksia



Perusteellinen, uunituore katsaus tuulivoiman vaikutuksista linnustoon :

http://www.lugv.brandenburg.de/cms/media.php/lbm1.a.3310.de/vsw_dokwind_voegel.pdf

Paljon tieteelliset kriteerit täyttävää ennen-jälkeen -dataa sekä täydelliset viiteluettelot eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin lähteisiin.

Joitakin poimintoja meikäläisistä lajeista :

Nuolihaukka

- tiedetään useissa tapauksissa hylänneen pesäpaikan tuulipuiston rakentamisvaiheessa, jolloin siirtynyt pesimään 2-3 km päähän, mutta usein 1-3 vuotta rakentamisen jälkeen palannut pesimään tuulivoima-alueelle
- Saksassa edelleen paljon pesiä 200 m - 1 km etäisyydellä voimalasta
- tiedossa on yht. 10 törmäystä tuulivoimalaan, niistä suurin osa aikuisia lintuja
- törmänneistä linnuista suurimmalla osalla oli pesä sen voimalan lähellä, johon ne törmäsivät, mutta tiedetään myös yksi 2,3 km päässä pesineen linnun törmäys pesäpoikasaikaan


Sinisuohaukka

- Skotlannin ja Pohjois-Englannin tuulivoima-alueilla selvästi pienempi reviiritiheys kuin ympäristössä (PEARCE-HIGGINS et al. 2009)
- Irlannissa 22 vuotta seuratulla reviirillä pesimämenestys huononi 31 tuulivoimalan rakentamisen jälkeen 2,63 lentokykyisestä poikasesta 1,27 poikaseen per vuosi huolimatta siitä, että pesäpaikka oli siirtynyt 538 m päähän tuulipuiston reunasta
(O’DONOGHUE et al. 2011).
- tiedossa on yht. 5 törmäystä tuulivoimalaan Euroopassa ja 12 Kaliforniassa, missä törmäystiheydeksi Altamontpassin tuulipuistossa on arvioitu 4 yksilöä per vuosi per puisto

Suopöllö

- tiedetään 2 törmäystä Saksasta - pesät olivat 5 km säteellä - joitakin Espanjasta ja USAsta

Kurki

- tiedetään yht. 18 törmäystä, melkein kaikki Saksassa
- ei kuitenkaan pidetä Saksassa riskialttiina lajina törmäyksille, koska lentää pesä- ja ruokailualueiden välit 20-60 m korkeudella tai kulkee ne jalan ja poikasaikaan ei juurikaan lennä
tuulivoima-alueella pesivien parien tiheys 40 % pienempi ja pesimämenestys 30 % huonompi kuin verrokkialueilla (SCHELLER & VÖKLER 2007), mutta 1 km säteellä tuulipuistosta neljän ensimmäisen vuoden aikana pesivien parien määrä pysyi samana (SCHELLER et al. 2012) 

Lehtokurppa

- tiedetään yht. 11 törmäystä Euroopassa, kaikki avoimilla paikoilla
- Etelä-Saksan metsäalueella reviiriä kiertävien koiraiden määrä väheni 88% tuulipuiston rakentamisen jälkeen, myös siellä missä voimalat (enimmäkseen?) eivät olleet käynnissä (DORKA et al. 2014)
- välttävät noin 300 m leveää 55 dB vyöhykettä voimaloitten ympärillä, missä eivät kuule toisten koiraiden ääntä (GARNIEL et al. 2007)

Kehrääjä

- neljässä tuulipuistossa Saksassa ja niitten ympäristössä reviirien määrä väheni enimmillään 31 reviiristä nollaan 1-6 vuodessa rakentamisen jälkeen
- yhdessä puistossa todettiin, että useimmat reviirit olivat siirtyneet yli 2 km päähän puistosta kaikki samaan ilmansuuntaan (RYSLAVY, julkaisematon).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti