10. syyskuuta 2017

Kunta tienaa ovia ja kraanoja sulkemalla enemmän kuin tuulimyllyillä.



"Simon kunnalle tuulivoimalat tuottavat rahaa vuonna 2017 arviolta 480 000 euroa", kertoi kunnanjohtaja Vivi Marttila Suomen Kuvalehdelle viime joulukuussa.

 "Simon kunta hyötyisi (tuulivoimaloitten kiinteistöveron kiristymisestä) arviolta 550 000–600 000 euroa vuodessa", sanoi kunnanjohtaja Alma Medialle viime viikolla.

Simon kunta saa ensi vuonna kiinteistöveroa myllyistä siis jo noin miljoona euroa, jos ja kun kiinteistöverolain muutos tulee voimaan.

Samaan aikaan naapurikunnassa Iis­sä on "ener­gi­an­sääs­tö­toi­mil­la vuo­sien ai­ka­na tul­lut nel­jän­nek­sen sääs­tö äy­rin hin­taan. Vuo­si­ta­sol­la sääs­tö on 600 000 eu­ron luok­kaa", kertoi Irja Ruokamo Iin kunnasta Suomenmaa -lehdelle toukokuussa. 

Tässä kohdassa huolellinen blogisti tarkisti lähteen ja totesi Suomenmaan toimittajan hieman liioitelleen. Todellinen säästö Iin kunnassa näyttää olleen vuodesta 2010 vuoteen 2014 yhteensä 385 000 euroa.

Simolaisiin verrattuna saavat iiläiset kuitenkin nelinkertaisen hyödyn. Säästetty raha ei pienene vuosittain kuten kiinteistöverotuotto ja valtavat luonnonalueet omassa kunnassa säilyvät tuulimyllyiltä. Mikä parasta, säilyy myös alueita jossakin muualla, kun siellä ei tarvitse tuottaa energiaa iiläisille. Kaiken päälle tulee hyöty ympäristökasvatuksesta, kun lapset jo pienestä pitäen opetetaan säästämään vettä, sähköä ja lämpöä kouluissa ja päiväkodeissa.

Lista Iin kunnan energiansäästötoimista täällä.






Peltipoliisit ovat tehoton keino vähentää yksityisautoilua.



Tänä kesänä olen joutunut ajamaan paljon Kokkolan ja Vaasan väliä. Se on tykitetty aivan täyteen nopeusvalvontakameroita.

120 km matkalla on yhteensä arviolta yli kaksikymmentä kameraa. Pelkästään Kokkolan kohdalla niitä on kuusi - kolme molempiin suuntiin.

En ole vielä kertaakaan onnistunut ajamaan virheettä tämän hermojarepivän esteradan läpi. Minut on kuvattu kasitiellä jo viisi tai kuusi kertaa - aina muutaman kilometrin ylinopeudesta. Kutsua poliisiasemalle ei ole toistaiseksi tullut. Jos kaikki nämä kamerat olisivat olleet koko ajan päällä, kortti olisi satavarmasti jo hyllyllä.

Vanhan auton nopeusmittari näyttää noin kymmenen kilometriä liikaa. Ei kuitenkaan tarkalleen kymmenen kilometriä vaan yhdeksän tai kahdeksan. Mittaria pitää siksi tarkkailla koko ajan. Lisäksi joka risteyksessä pitää muistella ja tiirailla, että olikos tässäkin kamera. Tämä kaikki vie huomion varsinaiselta liikenteeltä. Että onko sieltä sivutieltä ylipäänsä tulossa ketään. Usein ei jaksa muuta kuin mennä selkeää alinopeutta, varmuuden vuoksi.

Kamerat ovat tehneet maantieajosta junnaavaa ja jarruttelevaa silmänpalvontaa ja risteyksistä suorastaan vaarallisia. Esimerkkinä Kokkolantien risteys kolmostiellä Jalasjärvellä. Ennen siellä odotettiin kiltisti kolmion takana, nyt tullaan röyhkeästi etuajo-oikeutettujen eteen, koska vain heitä valvoo kamera.

Samalla kolmostiellä Laihian kohdalla on ensin tietyömaan merkki, sen jälkeen kolme kasikympin merkkiä ja niitten jälkeen kamera. Alkukesällä se kuvasi minut melkein joka yö, kun ajoin retkilleni. Minulle ei koskaan selvinnyt, missä kohtaa siinä oli hidastettava. Kamera on sittemmin poistettu, se oli ilmeisesti jotenkin seonnut. Minne sen ottamat kuvat sitten joutuivat - jonnekin Trafin hupailuseinälle ehkä.

Äskettäin minut kuvattiin lauantai-iltana kauppareissulla tiellä, joka vie Oulaisten sairaalasta Matkanivan kylään. On hienoa, että poliisilla ei ole lauantai-iltanakaan muuta tekemistä kuin valvoa syrjätiellä, kuinka matkanivalaiset käyvät kaupassa. Pakettiautosta kuvasivat ja vielä sairaalan kohdalla. 1984 on jo täällä. 

Näitä tuhansia kuvia ja pikkurikkomuksia poliisi sitten pyörittelee päivittäin. Mikä muu syy tai hyöty voi olla tässä takana kuin silkka rahastus. Minut tämä jatkuva kuvaaminen on jo lannistanut täydellisesti. Jos todella olen näin surkea kuski, antaa sitten mennä kaikki. Miksi välittäisin enää mistään muistakaan liikennesäännöistä.

Nopeusvalvontakamerat vievät tehokkaasti vapauden tunteen ja sitä kautta ilon autoilusta. Ei tulisi mieleenkään lähteä vapaa-ajalla huvikseen ilman mitään pakottavaa syytä ajelemaan vaikkapa Vaasan ja Kokkolan välille. Mutta minun ja monen muun kohdalla peltipoliisi ei poista ylinopeuden syytä, ja se ei ole kiire. Syy on karmeat työajat, pitkät ajomatkat, niistä johtuva väsymys ja tarkkaavaisuuden herpaantuminen.

---------------------

Televisiossa haastateltiin ammattiautoilijaa. Kuski kertoi nolona, kuinka hän pitkän uransa aikana kerran joutui ajamaan tiensivuun nokosille. Kuullostaa epäuskottavalta. Itse joudun työmatkoilla jatkuvasti hornaamaan levähdyspaikoilla ja ties missä markettien parkkipaikoilla. Kuinka monta kertaa P -merkki onkaan pelastanut vastaantulevien hengen, kun olen ollut nukahtamaisillani rattiin.

Toissa iltana en lähtenyt ajamaan työmaalta kotiin vaan varasin yösijan. 1700 -luvulla rakennetussa mörskässä ei ollut edes vesijohtoa eikä vedenkeitintä. Vaikka paikka oli edullisimmasta päästä, viikko siellä olisi maksanut yksiön kuukausivuokran verran. Yöpyminen on Suomessa sikakallista eikä Airbnb ole parantanut tilannetta millään tavalla. Jostakin ullakkokammarista pyydetään pokkana 800 euroa ma-pe, mökistä jopa tuhansia euroja - yhdeltä hengeltä !

Tehokkain keino yksityisautoilun vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on tarjota autoilijoille runsaasti edullisia levähdys- ja yöpymismahdollisuuksia. Valtiovalta ei voi tehdä asian eteen paljoakaan. Anna matkailuyrittäjälle verohelpotus ja hän siirtää sen saman tien omaan katteeseen. Se johtuu alalle hakeutuvan ihmistyypin luonteesta. Vain pienet sielut pitävät sänkyjen petaamisesta.

ABC:n parkkipaikoilla yöpyvät matkailuautot ovat jokseenkin säälittävä näky. Sen näköiseksi Suomi on muuttumassa. Kohta jokainen raahaa mukanaan omaa vessaa ja jääkaappia. Eniten tässä menettävät yöpymispalveluita tarjoavat yrittäjät, eivätkä he voi syyttää siitä kuin itseään.




3. syyskuuta 2017

Saksassa on yllättävän vähän ruskohiilikaivoksia.





Saksassa näyttäisi olevan vain noin 10 toiminnassa olevaa ruskohiilikaivosta.

Niitten yhteispinta-ala on 263 neliökilometriä. Pinta-alan oletetaan riittävän suunnilleen vuosiin 2035-2040. 

Tältä alueelta teollisuusmahti repii 25% koko sähköntuotannostaan. Jos Saksan kaikki sähköt tehtäisiin ruskohiilellä, tarvittaisiin reilun 1000 km2 kokoinen avolouhos. Se vastaa kolmen tai neljän keskikokoisen tuulipuiston pinta-alaa.

Loppuunkäytettyjä ruskohiilikaivoksia on Saksassa 944 km2. Melkein puolet niistä on tekojärvinä.

Aachenin ja Kölnin välissä sijaitseva pahamaineinen ruskohiilikaivosten seutu näyttää toistaiseksi olevan valtaosin peltoa. Kaikki Saksan ruskohiilikaivokset mahtuisivat hulppeasti kuvan alueelle. 


Kuvan oikeassa reunassa on Köln, vasemmassa alakulmassa Aachen. Kuvassa näkyy kolme Saksan kymmenestä ruskohiilikaivoksesta.



täydennetty 4.9

Kokemusasiantuntija vrt. tutkija




Kokemusasiantuntijaa koskevat oikeastaan aivan samat vaatimukset kuin tutkijaakin.

Tutkija on osa tiedeyhteisöä ja hänen on jatkuvasti verrattava omia tutkimustuloksiaan muitten tutkijoitten tuloksiin. Myös kokemusasiantuntijan tulisi verata omia havaintojaan muitten ihmisten havaintoihin ja kunnioittaa niitä. Tutkijan lailla hänenkin tulisi eritellä, mistä mahdolliset erot omassa ja muitten kokemuksessa johtuvat. Jos hän ei pysty selittämään syitä eroavaisuuksiin, hän ei ole asiantuntija vaan pelkästään tapahtumien todistaja, silminnäkijä. 

Jos tutkija saa vakiintuneesta tiedekäsityksestä täysin poikkeavia tuloksia, hän ei todennäköisesti ole varteenotettava tutkija. Jos kokemusasiantuntijan kokemus on ainutlaatuista, hän saattaa olla guru, todennäköisemmin kuitenkin huijari. Jos kokemusasiantuntijan asiantuntemus liittyy voimakkaasti omaan persoonaan, hän saattaa olla hyvä esiintyjä mutta ei välttämättä hyödyllinen asiantuntija.

Kuten tutkijan, myös kokemusasiantuntijan tulisi tunnistaa havaintojensa virhelähteet ja epävarmuustekijät. Muuten hän on pelkkä uskomusasiantuntija. Tärkeintä kummallekin olisi pitää omat havainnot erillään omasta agendasta. Muuten kokemusasiantuntijasta tulee helposti agitaattori.



14. kesäkuuta 2017

Järki voitti : yli 1 GW tuulivoimaa pois maakuntakaavasta.




Pohjois-Pohjanmaan liitto aikoo yllättäen jättää vahvistamatta massiivisen määrän alueelleen suunniteltuja tuulivoimalaitoksia.

Merkittävien haitallisten maisema- ja linnustovaikusten takia no go -alueiksi jäisivät maakuntakaavassa näillä näkymin mm. Oulun Lavakorpi (171 MW), Oulaisten Hautakangas (92 MW) ja Pyhäjoen Oltava (174 MW). Samasta syystä myös mm. Kalajoen läntinen tuulivoimapuisto ja Iin Maakrunnien merituulivoimanke kiinnostavat jatkossa enää lähinnä enkelisijoittajia. 

Lisäksi 10 muuta jo aikaisemmin vahvistettua tv -aluetta on poistettu uudesta kaavaluonnoksesta, koska nämä alueet eivät sovi 230-250 metriä korkeitten voimalaitosten rakentamiseen. Nyt on virallisesti myönnetty, että ilman kohtuutonta maisemahaittaa ei maailman suurimpia tuulivoimaloita ole mahdollista rakentaa edes Pohjois-Pohjanmaalle.

Karsittunakin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava mahdollistaa 9-12 TWh:n vuotuisen tuulisähkön tuotannon eli 10-15 % koko maan sähkönkulutuksesta. Esimerkiksi ympäristöjärjestöjen haikailema 40% osuus olisi edellyttänyt käytännössä lähes kaikkien tyrkyllä olleitten hankkeitten sisällyttämistä kaavaan. Toteutuessaan ne olisivat muodostaneet lähes katkeamattoman siipipotpurin Pohjanmaan jokilaaksojen taivaanrantaan ja "laaja-alaisen muutoksen ihmisten totuttuun elinympäristöön", missä yli 100 voimalaitoksen näkymät olisivat "hallinneet elementtinä useammasta kuin yhdestä suunnasta katsoen".


muokkailtu klo 23.08


Mahdollisuuksien aikarajat.




Vuonna 2015 hallitus esitti näin:

" Kiintiöpäätös olisi voimassa enintään 1 päivään marraskuuta 2017. Kiintiöpäätöksen saaneet hankkeet toteutuisivat kiintiöpäätöksen voimassaolon aikana. Lähtökohtaisesti tätä ei voi kyseenalaistaa. Osa hankkeista saattaisi kuitenkin viivästyä, jolloin niitä ei enää olisi mahdollista hyväksyä syöttötariffijärjestelmään."

Mutta lakiin kirjattiinkin näin:

" Energiamarkkinavirasto voi päättää, että hyväksymispäätös raukeaa, jos voimalaitoksen toimintaa ei ole aloitettu tai sen toiminnan alkamisen kannalta olennaisia toimenpiteitä tehty viiden vuoden kuluessa hyväksymispäätöksen lainvoimaiseksi tulosta."
Kristiinankaupungissa EPV Tuulivoima rakentaa Metsälän tuulipuistoa. Rakentamiseen on annettu lisäaikaa vuoteen 2020 asti. Ote Metsälän syöttötariffin hyväksymispäätöksestä:

Hallituksen esityksen aikarajan tarkoituksena oli supistaa syöttötariffin piiriin tulevien laitosten määrää. Mutta joku vesitti lakiesityksen, ja veronmaksajien piikki pysyy auki vielä vuosikausia.


muokkailtu klo 23.13

Tornien taisto.




Harva tietää, että jatkosodan aikaan saksalaisilla oli sotilastukikohta Suupohjassa.

Saksalaiset kulkivat sukellusveneillä Kristiinankaupungin satamaan, mutta varsinainen tukikohta heillä oli eräässä närpiöläisessä maalaistalossa. Jos Neuvostoliitto olisi päässyt hyökkäämään Suomeen, saksalaiset olisivat lähteneet länsirannikolta vastaiskuun. Näin kertoo Ali Alava kirjassaan
"Gestapo Suomessa" (Karisto 1974). Tämä outo ja ilmeisesti ei kovin luotettava kirja löytyy Seinäjoen maakuntakirjaston varastosta.

Nyt on saksalaisilla taas sillanpääasema Suupohjassa. Germania Windpark on rakentanut kaksi tuulivoimalaitosta Karijoen Lakiakankaalle. Konttori tai oikeastaan postilokero heillä on Isojoella. Lähiaikojen operaationa on nopea offensiivi yhteensä 82 laitoksella Karijoelta Isojoelle ja Kristiinaan.

Karijoen myllyistä oli vähällä tulla globaali sensaatio : ensimmäiset ilman minkään sortin valtion tukea rakennetut teollisen kokoluokan maatuulivoimalat. "Vi brände egna pengar helt och hållet på de här två kraftverken. Vi tar lån efterhand om det behövs men det här är ändå bara omkring 15 miljoner" sanoi Erik Trast Österbottens Tidningissä 20.11.2016.

Mutta ei siitä mitään tullut. Tariffipäätös kahdelle voimalaitokselle napsahti kuin napsahtikin huhtikuussa 2017, kun myllyt olivat jo valmiit. Kiva juttu.

Ymmärsin huonolla ruotsillani tuosta ÖT:n lehtijutusta, että Germania on jo rakentanut myös puistonsa Isojoen puoleiselle osalle joitakin perustuksia omalla riskillä. Jos näin on, Suupohjaan suunniteltavan Geopark -matkailuhankkeen yksi käyntikohde voi tulevaisuudessa olla Isojoen kunnanvaltuutettuja esittävä Lakiakankaan näköispatsaspuisto. 


muokkailtu klo 22.14
täydennelty 19.6 ja 12.7

10. toukokuuta 2017

Tuulivoiman seurantatutkimus on epäonnistunut Ruotsissa.



Vindval on toissapäivänä julkaissut uuden synteesiraportin tuulivoiman linnustovaikutuksista.

Vaikka Ruotsiin on rakennettu jo lähes 3400 tuulivoimalaitosta yhteensä yli 6000 MW:n tehon edestä, laahaa luontovaikutusten seuranta edelleen kaukana jäljessäpäin. Sekin vähäinen data, mitä Ruotsin tuulivoima-alueitten linnustosta on toistaiseksi kerätty, on osoittautunut enemmän tai vähemmän käyttökelvottomaksi. "Post-construction surveys so far made in Sweden have not contributed much new and useful data on how birds and bats are affected by wind farming. Unfortunately, most of them have not been up to expected standards and have not been able to answer even the most basic and relevant questions."

Vaikka linnustoa on takseerattu yhteensä 27 toiminnassa olevalla ruotsalaisella tuulivoima-alueella, seuranta on useimmiten rajoittunut yhteen tai muutamaan lintulajiin ja kestänyt yleensä vain parin vuoden ajan. Vain muutama seuratuista tuulipuistoista sijaitsee Suomen leveysasteilla. Meille käyttökelpoisin näyttää edelleen olevan Storblaikenin tuntureilla tehty pitkäaikaisseuranta, josta olen kirjoittanut jo aikaisemmin. "Generellt gäller att undvikandeproblematiken och fågeltätheter ännu inte har studerats i någon vidare omfattning i större yttäckande parker. Huvuddelen av de resultat som finns idag gäller därför endast för enstaka verk, eller små anläggningar."

15 ruotsalaisella tuulivoima-alueella on etsitty myös kuolleita lintuja mutta vain neljällä alueella raatoseuranta on ollut riittävän kattavaa, jotta vuosittaisia törmäyslukuja on voinut laskea luotettavasti. Vain kolmella alueella raatoja on haettu koiran avulla.

Ruotsalaiset joutuvat siis jatkossakin perustamaan yksittäisiä lintulajeja koskevat estimaattinsa suurelta osin brittien ja saksalaisten tekemään tutkimukseen ja brandenburgilaisten ornitologien jatkuvasti päivittämään kirjallisuuskatsaukseen. Siitäkin olen kirjoittanut jo aikaisemmin. 

Jopa tavallisten metsäkanalintujemme osalta olemme edelleen Keski-Euroopassa tehdyn tutkimuksen varassa. Ainoassa tieteelliset kriteerit täyttävässä, viisi vuotta kestäneessä metsoseurannassa tuulivoima-alueen metsokanta pieneni merkittävästi puiston rakentamisen jälkeen (Gonzalez ym. 2016). Tutkimus tehtiin Espanjassa!

Vindvalin julkaisujen tarkoitus on raivata viimeisetkin esteet tuulivoimarakentamisen tieltä Ruotsissa. Vindvalin tutkijat muotoilevat johtopäätöksensä poikkeuksetta poliittisesti korrekteiksi eivätkä ne aina kestä lähempää tarkastelua. Uudessa synteesiraportissa mm. viitataan kanadalaiseen tutkimukseen, jossa tuulivoimarakentamisen vaikutus pesimälinnuston kuolleisuuten elinympäristöjen häviämisen kautta arvioitiin pienemmäksi kuin suorien törmäysten aiheuttama kuolleisuus. Nopea silmäily kuitenkin osoittaa, että kanadalaistutkimuksessa luettiin hävinneeksi elinympäristöksi vain suoraan voimalaitosten alle jäävä pinta-ala (1,23 ha). 

Laitosten väliin jäävän elinympäristön oletettiin pysyvän linnuille "optimaalisena".





Tuulivoiman kansalaisyhdistys "luonnon puolella".




Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen tiedotteet on laadittu aina saman kaavan mukaan.

Ensin luetellaan myriadin verran erilaisia haittoja, joita tämä sähköntuotantotapa aiheuttaa kansantaloudelle, kauppataseelle, tutkimukselle ja tuotekehitykselle, energiahuollolle, paloturvallisuudelle, ihmisten terveydelle, linnuille ja lepakoille, maisemalle, kiinteistöjen arvolle jne.

Lopuksi kuitenkin itsesabotoidaan kaikki edellä lueteltu toteamalla: "Tuulivoimalat on rakennettava riittävän etäälle asutuksesta."

"Tuulivoimaa ei voi rakentaa, jos paikallinen hyväksyttävyys puuttuu", kirjoittaa kansalaisyhdistyksen hallituksen jäsen Janne Salonen Suomen Tuulivoimayhdistyksen Facebook -sivulla. "...tämän luulisi olevan sekä paikallisten asukkaiden että tuulivoimaoperaattorin etu, säästyttäisiin usean vuoden valituskierteiltä ja riidoilta. Jos tahtoa tähän löytyisi, uskon että kansalaisyhdistys olisi paras taho jota konsultoida asiassa. Meillä kun on suorat kanavat kuntalaisiin, ei pelkästään virkamiehiin vaan ihan tavallisiin asukkeihin joiden lähiympäristöä tuulivoimarakentaminen kaikkein eniten koskee."

Nämä kaksi yhdistystä varmasti mielellään jakaisivat läntisen Suomen viimeiset metsäerämaat keskenään samaan tapaan, kuin 1970 -luvulla turveyhtiöt jakoivat soita sulle-mulle -periaatteella.

Suomessa piilokorruptio tulee esiin konsensushakuisuutena silloinkin, kun edellytyksiä konsensukselle ei todellisuudessa ole. Vaasan yliopiston tutkijaryhmä kuvailee ilmiötä sanoilla "liiallinen yhteisymmärrys". Virkailijat tekevät pyytämättäkin, mitä heiltä halutaan.

Myös yhdistyksissä epäterveet kytkennät ovat yleisiä. Suomessa kaikki haluavat päästä herrojen kanssa samaan pöytään. Meitä kiinnostaa "toisen osapuolen julkisuusarvo, maine tai yhteiskunnallinen asema" ja pienikin mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioihin "sisältä päin". Vuosikymmenestä toiseen esimerkiksi ympäristöjärjestöt roikkuvat mukana maakuntien metsäneuvostoissa hyväksymässä alueelliset metsäsuunnitelmat ja suuret hakkuumäärät.

Saman ilmiön kääntöpuolena aiheuttaa meillä kompromissihaluttomuus suurta halveksuntaa. "Periaatteellista" ja "kategorista" vastustusta pidetään naurettavana. Kuinka moni mielipidekirjoittaja aloittaakaan sanoilla : "En vastusta tuulivoimaa, mutta...".

Suomessa käynnissä oleva infraäänihumppa voi päättyä oikeastaan vain kahdella tavalla. 1. Asukkaitten oireitten ja voimaloitten infraäänipäästön välillä ei löydetä yhteyttä. Oirehtijat jäävät ilman hoitoa ja ilman korvauksia samaan epämääräiseen tautikategoriaan sähköyliherkkien ynnä muiden vastaavien kanssa. 2. Yhteys oireitten ja infräänipäästön välillä todetaan 2-3 kilometrin säteellä voimaloista. Tuulivoimalat siirretään asetuksella erämaihin. Kaikki ovat tyytyväisiä ja kansalaisyhdistys lakkauttaa itsensä tarpeettomana.

Myllyjä vastustamaan jää vain pieni joukko kummajaisia. Niitä, joilla vastustus on periaatteellista ja kategorista.




20. huhtikuuta 2017

Wind power construction devastates peat bogs in Finland.




Here are 3 cases for example that show how pristine carbon-binding peat mires are cleared out of the way for wind power plants and roads.

Case 1.



Kujaheikinneva peat bog in Kalajoki, Finland as it was before in a pristine state.







Almost 3 meter deep layer of peat was dug off the bog to build several wind power plants there.

Photo is from the contractor´s site.







Now the place looks like this.










Case 2. 



Sydänneva mire in Kalajoki, Finland before...











...and after. The whole peat bog has been cleared away for two giant wind power plants and a new road.








Case 3.



Karhunrahka aapa mire in Alavieska, Finland. The Google image shows a pristine wetland wilderness.









A new road line was cut through the peat mire.


The power plants were built on small forest isles in the middle of the wetland.












A surrealistic day in Finland´s largest windpark.















Kuukauden kommentti




"Aloittakaa itsestänne. Määrätkää eduskunnalle pakolliset kasvisruokapäivät, vähintään kolme viikossa. Lopettakaa ilmaiset taksiajelut ja hankkikaa kansanedustajille polkupyörät. Lopettakaa lentomatkailu ja siirtykää käyttämään junaa. Lopettakaa turhanpäiväiset opintomatkat milloin mihinkin kaukomaahan ja pysykää kotona. Asukaa ahtaammin. Ostakaa vaatteenne kirpputorilta ja jonottakaa ruokanne silloin tällöin leipäjonosta, jotta näkisitte, millaista ylikulutusjuhlaa tässä oikein vietetään. Keskittykää mietiskelyyn."


Sakari Vainikka kansanedustaja Hanna Sarkkiselle
Suomen ylikulutuspäivänä 12.4.2017

3. huhtikuuta 2017

Rivit rakoilevat Keskustassa ja rkp:ssäkin.




Ii
"Iihin tarvitaan lisää tuulivoimaa."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä on Keskustan Ylen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 8/13 (kaikista vastanneista ehdokkaista 18/26).
Muhos
"Tuulivoima on hyvä ekologinen ratkaisu energiatuotannon turvaamiseksi."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Keskustan vastanneista ehdokkaista 0/6 (kaikista vastanneista ehdokkaista 7/29).
Siikajoki
"Kunnan kannattaa kaavoittaa uusia alueita tuulivoimalle."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Keskustan vastanneista ehdokkaista 3/11 (kaikista vastanneista ehdokkaista 6/29).
Sievi
"Kunnan kannattaa kaavoittaa uusia alueita tuulivoimalle."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Keskustan vastanneista ehdokkaista 4/10 (kaikista vastanneista ehdokkaista 5/15).
Vöyri
"Vöyrille on rakennettava lisää tuulivoimapuistoja."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Rkp:n vastanneista ehdokkaista 4/9 (kaikista vastanneista ehdokkaista 5/12).
Maalahti 
"Kunnan pitäisi panostaa saadakseen lisää tuulivoimapuistoja Maalahteen."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Rkp:n vastanneista ehdokkaista 10/14 (kaikista vastanneista 14/22).
Ilmajoki 
"Ilmajoelle ei tulisi rakentaa enää yhtään tuulivoimaa."
Jokseenkin tai täysin eri mieltä : Keskustan vastanneet 10/21 (kaikki vastanneet 15/45 !!).
Närpiö
"Närpiöön olisi saatava lisää tuulivoimapuistoja."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Rkp:n vastanneista ehdokkaista 13/21 (kaikki vastanneet 15/26).
Kristiinankaupunki
"Kristiinankaupunkiin ei saa rakentaa enää lisää tuulivoimapuistoja."
Jokseenkin tai täysin eri mieltä : Rkp:n vastanneet 9/11 (kaikki vastanneet 10/18).
Merikarvia
"Kunnassa olevat tuulivoimalat pitää purkaa, koska niistä on mielestäni haittaa ihmisille."
Kaikista Ylen vaalikoneeseen vastanneista Merikarvian kunnallisvaaliehdokkaista 11/20 on sitä mieltä, että Merikarvian tuulivoimalat pitää purkaa.




Lähde : Ylen vaalikone

täydennetty klo 22.00
korjailtu 12.4







21. maaliskuuta 2017

Tuulivoiman suurtuotantokunnissa ei haluta lisää tuulivoimaa.





Uusimmassa Tuulivoima -lehdessä kerrotaan STY:n teettämästä kuntakyselystä. Sen mukaan suurin osa tuulivoimapitäjien viranhaltijoista ja valtuutetuista on tyytyväisiä omaan kuntaan rakennettuihin voimalaitoksiin.

STY olisi saanut päinvastaisen tuloksen, jos se olisi kysynyt asiaa suoraan kuntalaisilta.

Suomessa eniten tuulimyllyjä on Kalajoella, yhteensä yli 50 kappaletta. 80 % kalajokisista ei halua niitä sinne enää lisää, selviää Kalajokiseutu -lehden kyselystä viime syyskuulta.

Ruotsissa eniten teollisen kokoluokan tuulivoimalaitoksia taitaa olla Sorselessa, yhteensä lähes 100 kappaletta. Sorselen kunta järjesti vuosi sitten neuvoa-antavan kuntalaisäänestyksen siitä, pitäisikö uusien tuulipuistojen rakentaminen sallia Sorselen alueella. 51% äänestäneistä äänesti EI.

22.3 muutettu otsikkoa. 




13 parasta ympäristöblogia.




Luonnonsuojelu, maisemansuojelu, maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kulttuuriympäristö, kulutuskäyttäytyminen... Yritäpä löytää näitä aiheita sivuavia suomenkielisiä blogeja!

Bloggerin hakukone löytää etupäässä blogivainajia, jotka niitten lähin omainenkin eli kirjoittaja on hylännyt jo vuosia sitten. Sanoma Oy teki blogihausta vielä aivan tarkoituksellisen vaikeaa, kun se osti ja sulki Blogilistan.

Ympäristöaiheisia blogeja on niin vähän, että nyt on paikallaan listata tähän hengissä olevista blogeista mielestäni parhaimmat. Silläkin uhalla, että ne ovat ennestään kaikille tutut.

Energiantuotantoa sekä ilmastoa käsittelevät blogit jätän nyt arvostelematta, koska niitä on listailtu ansiokkaasti muualla eikä oma asiantuntemuskaan siihen oikein riitä.

---------------------

PARHAAT YMPÄRISTÖBLOGIT


1. Wildlife Protector
21 -vuotiaan metsäaktivistin spontaania elämäniloa.


2. Helvetin ruma Tampere
Monta hyvää syytä olla menemättä sinne ostoksille.


3. Sivusilmällä
Luonto joutuu väistymään rakentamisen tieltä Itä-Helsingin saarilla. Blogisti on tavattoman hyvin perehtynyt kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun.


4. Tuomon kuva ja sana
Hard-core kasvitiedettä Sydän-Hämeestä. Korvaamaton sivusto kasvien määrittäjälle. Suomen ainoa sammalaiheinen blogi.


5. Heikki Vähäkuopus
Blogisti vetää saarnansa kunnolla överiksi. Uusi Linkola?


6. Jalkaisin
Kävelyretkiä Jyväskylän seudulla.


7. Kaarina Davis
Pikkutarkkaa lähiluonnon havainnointia ja kaunistelematonta kuvausta sen hävitystilasta herttaisella amerikkalaisella elämänasenteella.



8. Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi
Blogi kuten tuo maantieteellinen aluekin on varsinainen runsaudensarvi.


9. Kuulumisia kanahaukkametsistä
Rengastaja avoimena.


10. Vaasa ennen ja nyt
Pohjanmaalla viisaus on rajoittunut Vaasan kantakaupunkiin.


11. Stellan kolmas luonto
Nainen osti talorähjän maaseudulta. Pienuuden ihannointia.


12. Merimelontaa
Äijämeininkiä hirveissä aalloissa.


13. Luonto ja kulttuuri
Metsähallituksen kulttuurihistoriablogi. Päivittyy harvoin.


päivitetty 2.4





Kulttuurista kerrostumaa, osa 2.






Näkymä Pyhäjoen Yppärin kylästä.

Etualalla näkyy Mäkikankaan tuulivoimalaitoksia ja niitten alapuolella Kalajoen Tohkojan laitoksia. Kahden tuulipuiston välinen etäisyys on 6 km.






5. maaliskuuta 2017

Uusiutuvan energiantuotannon maankäyttö karkaa käsistä.




Ylen sivuilla oli joulun alla harmittoman tuntuinen uutinen. Lappeenrannan lentokentälle suunnitellaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa.

"Voimalalle sopivaksi on osoittautunut kiitotien pohjoispuolella oleva kolme kilometriä pitkä ja toista sataa metriä leveä nurmialue. Sinne mahtuisi 20 megawatin voimala. Se olisi yhtä suuri kuin Suomen koko aurinkovoimakapasiteetti tällä hetkellä."

Hyvältähän tuo kuulostaa. Nurmikko joutaa uusiutuvaa energiaa tuottamaan. Ei ole haitaksi metsän linnuille eikä liito-oravillekaan. 

Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit" kuvaillaan kyseistä "nurmialuetta" kuitenkin näin:

"Lappeenrannan lentokenttä on yksi merkittävimmistä paahdealueiden uhanalaisten perhosten esiintymispaikoista Sisä-Suomessa. Kenttä on rakennettu Salpausselän hiekka-alueelle ja pidetty sen jälkeen niittämällä avoimena. Tämän johdosta alueelle on muodostunut laajat kuivan kedon alueet. Lentokentän arvo uhanalaisten perhosten kannalta perustuu avoimuuden pitkään jatkumoon. Kentän poikkeuksellisen arvokasta uhanalaislajistoa ei olisi paikalla ilman lentokenttää tai vastaavaa ihmistoimintaa."

Lappeenrannan lentokentältä on löytynyt 36 uhanalaista perhoslajia. Se on enemmän kuin mistään muualta Sisä-Suomesta. Monilla näistä perhosista on vain muutamia esiintymispaikkoja Suomessa. Kentältä on löytynyt myös koko Suomelle uusia kaskaslajeja.

--------

Seuraavaksi odotan näkeväni laskelman siitä, kuinka monta sataa kilometriä Suomen rannikkoa on pengerrettävä, jotta myös aaltovoiman kapasiteetti saadaan täysimittaiseen käyttöön.


Sundell, Pekka 2005: Lappeenrannan lentokentän uhanalaiset perhoset vuosina 2001-2003. Teoksessa From, Stella (toim.): Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. - Suomen ympäristö 774:36-41.




Ekosusituristina Toholammilla.


Suunnilleen kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Toholammin yhteismetsän tuulivoimahanke on toteuttamiskelvoton.

Tai ainakin kaikki muut paitsi ruotsalainen pääomasijoittaja, Tanskasta johdettu konsultti, elimäkeläinen kanttori, yhteismetsän pohjattoman ahne johtokunta ja jokseenkin välinpitämätön lampilaisväestö.




Hankkeen mittakaavaa on vaikea hahmottaa. Lestijokilaakson metsänreunassa olisi 25 kilometriä pitkä rivi myllyjä. Tässä olisi niistä ehkä viidesosa (4-5 km).



Myllyjen paikat olisivat suosaaria ja nevanreunoja. Näissä saarissa elää metsäpeuroja, metsähanhia ja viiksisiippoja. Muuttohaukkojakin on nähty.


Voimalaitosten alle jäisi 120 -vuotiaita männiköitä


ja saman ikäisiä kuusikoita.


Paljonhan täällä on tietysti hakattu mutta paljon on säästettykin. Kaikkialla näkyy haapoja, kolopuita, keloja ja pökkelöitä. 

Ilveksenjäljet tulivat vastaan tämän tästä ja ehkä yhdet näädänjäljetkin. Sudenjälkiä ei näkynyt.


Täydennetty 7.3 ja lisätty linkki.

Sometuomioistuimia ja konsulttidemokratiaa.



Geologian tutkimuskeskus kairasi yhden keskisuomalaisen järven pohjaa ja totesi, ettei järven syvänteissä ole niitä metrien paksuisia, läheiseltä turvetuotantoalueelta laskeutuneita humuskerroksia, joita mökkiläiset väittivät siellä olevan. Tutkijat myönsivät kuitenkin, että turvekentältä peräisin olevaa mönjää on saattanut kerrostua
järven matalille rannoille.

Saamansa synninpäästön kunniaksi turvelobbarit tilasivat eräältä mainostoimistolta julistesarjan. Mainoskampanjasta tuli kuitenkin harvinaisen räikeä ja harhaanjohtava ja siitä ovat jo julkisesti irtisanoutuneet mm.

- järvitutkimuksen tehneet tutkijat
- muut saman aihepiirin tutkijat
- mainostoimiston muut asiakkaat
- muut bioenergia-alan yritykset.

Mainostoimisto väittää nyt kaiken lisäksi joutuneensa erään ympäristöjärjestön trolliarmeijan hyökkäyksen kohteeksi. Toimistoon kohdistuvaa trollauskutsua on jaettu luontojärjestön sähköpostilistalla. Listalla sattui kuitenkin olemaan myyrä, joka vuoti sähköpostin Markkinointi ja Mainonta -lehdelle. Nyt mainostoimisto harkitsee oikeustoimia luontojärjestöä vastaan.

---------

Samaan aikaan toisaalla seurattiin lintujen muuttoa pienehköllä metsäalueella, jolla oli alle 20 tuulivoimalaitosta. Seurannan aikana voimalaitokset olivat useita viikkoja kokonaan pyörimättä eli poissa käytöstä. Seurannassa ei havaittu lintutörmäyksiä eikä löydetty voimalaitoksiin törmänneitä lintuja. 

Konsultit myönsivät, ettei tuloksia voi sellaisenaan projisoida koskemaan laajempaa aluetta. Kuitenkin niillä perustellaan nyt tuhansien uusien voimalaitosten rakentamista maakuntiin. Seurannan tuloksia on jo käytetty yleispätevinä faktoina myös hallinto-oikeudessa. Ornitologit eivät ole tietääkseni tästä irtisanoutuneet tai siihen millään lailla puuttuneet.

Saamansa synninpäästön kunniaksi tuulilobbarit tilasivat eräältä graafikolta harvinaisen räikeän ja harhaanjohtavan julistesarjan. Sen kritisointi on toistaiseksi jäänyt vain yhden blogin varaan.

----------

Minulla on muuten alibi : erosin tuolta luonnonsuojeluliiton sähköpostilistalta jo vuosia sitten. Tajusin ettei kesämökkiläisten nimbyilyyn ja järvien pohjamutien kaiveluun keskittyvä suojelukampanja tavoita turpeen loppukäyttäjiä - keskieurooppalaisten ja arabimaalaisten kauppapuutarhojen asiakkaita. Vapo myy heille tuotettaan nimellä Finnpeat mutta ostoshetkellä he eivät mieti keskisuomalaisen järven humuslaskeumaa. Voittoa he tuottavat Kekkilälle ja Vapolle en masse.

Ilman kasvuturpeen globaalia kuluttajakysyntää kotimainen polttoturvetuotanto olisi kannattamatonta*. Mutta ei vasemmistolaisessa ympäristöjärjestössä mene perille se, että Vapon toiminta muuttuu vain kuluttajien avulla ja heidän ostopäätöksiinsä vaikuttaa parhaiten joku Jamie Oliverin kaltainen trendintekijä. Vasemmistoa ei kiinnosta yksilöiden toiminta. Se on kiinnostunut vain yhteisöistä, mieluiten isoista ja valtio-omisteisista. Tarvittaessa heristellään sormea vaikka mainostoimistolle.

----------

Tutkija käyttää tutkimusaiheensa valikointiin vielä trolliakin pitempää tikkua. Koska yliopistojemme ekologian laitoksilla ei haluta tehdä tutkimusta tuulivoiman luontovaikutuksista, olemme konsultin tuottaman "asiantuntijatiedon" varassa. Konsultti tekee seurannan, laskee mallinnuksen, piirtää kaavan, kirjoittaa vastineen ja laatii tiedotteen. Hän ei harrasta herkkähipiäistä valikointia eikä turhanaikaisia irtisanoutumisia.

 Jälki on sitten sen mukaista.


*"Vapo on saanut tuotantosoidensa valmisteluvaiheessa sivutuotteena runsaasti heikosti maatunutta pintaturvetta, jonka kuljettaminen voimalaitoksille energiakäyttöön on tappiollista. Jopa 30-50% uusien tuotantoalueiden valmistelussa saadusta turpeesta on heikosti maatunutta rahkaturvetta. Vanhemmillakin työmailla rahkaturpeen osuus on 10-20%. Polttoturvetuotannon valmistelu Etelä- ja Keski-Suomen kohosoilla ei ole kannattavaa, koska siellä soiden heikosti maatunut ja energiakäyttöön sopimaton pintakerros on paksu. Turpeen käytölle on löydyttävä uusia ja kannattavia käyttömuotoja."

Turvekomitean mietintö. Komiteamietintö 1983:4


"Etelä-Pohjanmaalla on tuotantokelpoista turvetta on 1 434 milj. suo-m3. Tästä määrästä 540 milj. suo-m3 on heikosti maatunutta pintaturvetta, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää kasvu- tai ympäristöturpeena. Suuri osa parhaiten kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon soveltuvista laajoista soista sijoittuu luonnontilaisuusluokkiin 2 ja 3."

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen loppuraporrti. Etelä-Pohjanmaan liitto 2013.


11. helmikuuta 2017

Kikkailua törmäysmalleilla.



Kirjoittelin viime keväänä eriäviä tulkintoja Tuuliwatin teettämästä linnustoseurannasta Iin Olhavassa. Tämä oli siis se tutkimus, missä konsultit eivät löytäneet kuolleita lintuja.

Olhavan muutonseurannan enemmän tai vähemmän kyseenalaisia tuloksia on nyt ruvettu soveltamaan laajassa mittakaavassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton Sito Oy:llä teettämä uunituore, koko Pohjanlahden rannikkoaluetta koskeva törmäysmallinnus perustuu Olhavasta saatuihin johtopäätöksiin. 98-99 prosenttia isoista muuttolinnuista oletetaan nyt väistävän tuulivoimalat ilman törmäystä. Aikaisemmin törmäysmallinnuksissa on käytetty isojen muuttolintujen väistölukuna 95 prosenttia.

Pieneltä tuntuvalla parin prosenttiyksikön muutoksella on nyt saatu Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimarakentamisen populaatiomallista aivan uudenlaiset tulokset.

Edellisessä vuonna 2011 laaditussa mallissa pelkästään Kalajoen ja Raahen alueille suunniteltujen voimalaitosten laskettiin aiheuttavan 118 laulujoutsenen ja 88 metsähanhen törmäyksen vuosittain. Törmäysten vaikutus näitten lajien populaatioihin arvioitiin kohtalaiseksi tai merkittäväksi.

Nyt julkaistu uusi malli ennustaa koko maakunnan alueella tapahtuvan korkeintaan 20-39 laulujoutsenen ja 29-56 metsähanhen törmäys vuotta kohden. Kurkitörmäyksiä sattuisi ainoastaan 5-9 per vuosi, vaikka kurjen kevätmuuttoreitillä olisi enimmillään jopa 1600 voimalaitosta ja syysmuuttoreitilläkin myllyjä olisi lähes 800. Sito Oy:n mallinnuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaalle suunnitelluilla sadoilla ja taas sadoilla voimalaitoksilla ei olisi merkittäviä vaikutuksia minkään ison muuttolintulajin populaatioon.

Amerikassa on merkillinen käytäntö, että presidentin vaihtuessa vaihdetaan myös tuhatmäärin virkamiehiä ja kokonaisia virastoja saatetaan lakkauttaa. Katsellessani videotallennetta tuulivoiman neuvottelupäiviltä marraskuulta, missä ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen virkamiehille esitellään uuden törmäysmallinnuksen tuloksia, mielessä kävi ettei tuo Amerikan malli välttämättä Suomessakaan haitaksi olisi.


Korjattu 5.3. toimimaton linkki ja viim. kappaleen aikamääre.