10. toukokuuta 2017

Tuulivoiman seurantatutkimus on epäonnistunut Ruotsissa.



Vindval on toissapäivänä julkaissut uuden synteesiraportin tuulivoiman linnustovaikutuksista.

Vaikka Ruotsiin on rakennettu jo lähes 3400 tuulivoimalaitosta yhteensä yli 6000 MW:n tehon edestä, laahaa luontovaikutusten seuranta edelleen kaukana jäljessäpäin. Sekin vähäinen data, mitä Ruotsin tuulivoima-alueitten linnustosta on toistaiseksi kerätty, on osoittautunut enemmän tai vähemmän käyttökelvottomaksi. "Post-construction surveys so far made in Sweden have not contributed much new and useful data on how birds and bats are affected by wind farming. Unfortunately, most of them have not been up to expected standards and have not been able to answer even the most basic and relevant questions."

Vaikka linnustoa on takseerattu yhteensä 27 toiminnassa olevalla ruotsalaisella tuulivoima-alueella, seuranta on useimmiten rajoittunut yhteen tai muutamaan lintulajiin ja kestänyt yleensä vain parin vuoden ajan. Vain muutama seuratuista tuulipuistoista sijaitsee Suomen leveysasteilla. Meille käyttökelpoisin näyttää edelleen olevan Storblaikenin tuntureilla tehty pitkäaikaisseuranta, josta olen kirjoittanut jo aikaisemmin. "Generellt gäller att undvikandeproblematiken och fågeltätheter ännu inte har studerats i någon vidare omfattning i större yttäckande parker. Huvuddelen av de resultat som finns idag gäller därför endast för enstaka verk, eller små anläggningar."

15 ruotsalaisella tuulivoima-alueella on etsitty myös kuolleita lintuja mutta vain neljällä alueella raatoseuranta on ollut riittävän kattavaa, jotta vuosittaisia törmäyslukuja on voinut laskea luotettavasti. Vain kolmella alueella raatoja on haettu koiran avulla.

Ruotsalaiset joutuvat siis jatkossakin perustamaan yksittäisiä lintulajeja koskevat estimaattinsa suurelta osin brittien ja saksalaisten tekemään tutkimukseen ja brandenburgilaisten ornitologien jatkuvasti päivittämään kirjallisuuskatsaukseen. Siitäkin olen kirjoittanut jo aikaisemmin. 

Jopa tavallisten metsäkanalintujemme osalta olemme edelleen Keski-Euroopassa tehdyn tutkimuksen varassa. Ainoassa tieteelliset kriteerit täyttävässä, viisi vuotta kestäneessä metsoseurannassa tuulivoima-alueen metsokanta pieneni merkittävästi puiston rakentamisen jälkeen (Gonzalez ym. 2016). Tutkimus tehtiin Espanjassa!

Vindvalin julkaisujen tarkoitus on raivata viimeisetkin esteet tuulivoimarakentamisen tieltä Ruotsissa. Vindvalin tutkijat muotoilevat johtopäätöksensä poikkeuksetta poliittisesti korrekteiksi eivätkä ne aina kestä lähempää tarkastelua. Uudessa synteesiraportissa mm. viitataan kanadalaiseen tutkimukseen, jossa tuulivoimarakentamisen vaikutus pesimälinnuston kuolleisuuten elinympäristöjen häviämisen kautta arvioitiin pienemmäksi kuin suorien törmäysten aiheuttama kuolleisuus. Nopea silmäily kuitenkin osoittaa, että kanadalaistutkimuksessa luettiin hävinneeksi elinympäristöksi vain suoraan voimalaitosten alle jäävä pinta-ala (1,23 ha). 

Laitosten väliin jäävän elinympäristön oletettiin pysyvän linnuille "optimaalisena".





Tuulivoiman kansalaisyhdistys "luonnon puolella".




Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen tiedotteet on laadittu aina saman kaavan mukaan.

Ensin luetellaan myriadin verran erilaisia haittoja, joita tämä sähköntuotantotapa aiheuttaa kansantaloudelle, kauppataseelle, tutkimukselle ja tuotekehitykselle, energiahuollolle, paloturvallisuudelle, ihmisten terveydelle, linnuille ja lepakoille, maisemalle, kiinteistöjen arvolle jne.

Lopuksi kuitenkin itsesabotoidaan kaikki edellä lueteltu toteamalla: "Tuulivoimalat on rakennettava riittävän etäälle asutuksesta."

"Tuulivoimaa ei voi rakentaa, jos paikallinen hyväksyttävyys puuttuu", kirjoittaa kansalaisyhdistyksen hallituksen jäsen Janne Salonen Suomen Tuulivoimayhdistyksen Facebook -sivulla. "...tämän luulisi olevan sekä paikallisten asukkaiden että tuulivoimaoperaattorin etu, säästyttäisiin usean vuoden valituskierteiltä ja riidoilta. Jos tahtoa tähän löytyisi, uskon että kansalaisyhdistys olisi paras taho jota konsultoida asiassa. Meillä kun on suorat kanavat kuntalaisiin, ei pelkästään virkamiehiin vaan ihan tavallisiin asukkeihin joiden lähiympäristöä tuulivoimarakentaminen kaikkein eniten koskee."

Nämä kaksi yhdistystä varmasti mielellään jakaisivat läntisen Suomen viimeiset metsäerämaat keskenään samaan tapaan, kuin 1970 -luvulla turveyhtiöt jakoivat soita sulle-mulle -periaatteella.

Suomessa piilokorruptio tulee esiin konsensushakuisuutena silloinkin, kun edellytyksiä konsensukselle ei todellisuudessa ole. Vaasan yliopiston tutkijaryhmä kuvailee ilmiötä sanoilla "liiallinen yhteisymmärrys". Virkailijat tekevät pyytämättäkin, mitä heiltä halutaan.

Myös yhdistyksissä epäterveet kytkennät ovat yleisiä. Suomessa kaikki haluavat päästä herrojen kanssa samaan pöytään. Meitä kiinnostaa "toisen osapuolen julkisuusarvo, maine tai yhteiskunnallinen asema" ja pienikin mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioihin "sisältä päin". Vuosikymmenestä toiseen esimerkiksi ympäristöjärjestöt roikkuvat mukana maakuntien metsäneuvostoissa hyväksymässä alueelliset metsäsuunnitelmat ja suuret hakkuumäärät.

Saman ilmiön kääntöpuolena aiheuttaa meillä kompromissihaluttomuus suurta halveksuntaa. "Periaatteellista" ja "kategorista" vastustusta pidetään naurettavana. Kuinka moni mielipidekirjoittaja aloittaakaan sanoilla : "En vastusta tuulivoimaa, mutta...".

Suomessa käynnissä oleva infraäänihumppa voi päättyä oikeastaan vain kahdella tavalla. 1. Asukkaitten oireitten ja voimaloitten infraäänipäästön välillä ei löydetä yhteyttä. Oirehtijat jäävät ilman hoitoa ja ilman korvauksia samaan epämääräiseen tautikategoriaan sähköyliherkkien ynnä muiden vastaavien kanssa. 2. Yhteys oireitten ja infräänipäästön välillä todetaan 2-3 kilometrin säteellä voimaloista. Tuulivoimalat siirretään asetuksella erämaihin. Kaikki ovat tyytyväisiä ja kansalaisyhdistys lakkauttaa itsensä tarpeettomana.

Myllyjä vastustamaan jää vain pieni joukko kummajaisia. Niitä, joilla vastustus on periaatteellista ja kategorista.




20. huhtikuuta 2017

Wind power construction devastates peat bogs in Finland.




Here are 3 cases for example that show how pristine carbon-binding peat mires are cleared out of the way for wind power plants and roads.

Case 1.



Kujaheikinneva peat bog in Kalajoki, Finland as it was before in a pristine state.







Almost 3 meter deep layer of peat was dug off the bog to build several wind power plants there.

Photo is from the contractor´s site.







Now the place looks like this.










Case 2. 



Sydänneva mire in Kalajoki, Finland before...











...and after. The whole peat bog has been cleared away for two giant wind power plants and a new road.








Case 3.



Karhunrahka aapa mire in Alavieska, Finland. The Google image shows a pristine wetland wilderness.









A new road line was cut through the peat mire.


The power plants were built on small forest isles in the middle of the wetland.












A surrealistic day in Finland´s largest windpark.















Kuukauden kommentti




"Aloittakaa itsestänne. Määrätkää eduskunnalle pakolliset kasvisruokapäivät, vähintään kolme viikossa. Lopettakaa ilmaiset taksiajelut ja hankkikaa kansanedustajille polkupyörät. Lopettakaa lentomatkailu ja siirtykää käyttämään junaa. Lopettakaa turhanpäiväiset opintomatkat milloin mihinkin kaukomaahan ja pysykää kotona. Asukaa ahtaammin. Ostakaa vaatteenne kirpputorilta ja jonottakaa ruokanne silloin tällöin leipäjonosta, jotta näkisitte, millaista ylikulutusjuhlaa tässä oikein vietetään. Keskittykää mietiskelyyn."


Sakari Vainikka kansanedustaja Hanna Sarkkiselle
Suomen ylikulutuspäivänä 12.4.2017

3. huhtikuuta 2017

Rivit rakoilevat Keskustassa ja rkp:ssäkin.




Ii
"Iihin tarvitaan lisää tuulivoimaa."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä on Keskustan Ylen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 8/13 (kaikista vastanneista ehdokkaista 18/26).
Muhos
"Tuulivoima on hyvä ekologinen ratkaisu energiatuotannon turvaamiseksi."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Keskustan vastanneista ehdokkaista 0/6 (kaikista vastanneista ehdokkaista 7/29).
Siikajoki
"Kunnan kannattaa kaavoittaa uusia alueita tuulivoimalle."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Keskustan vastanneista ehdokkaista 3/11 (kaikista vastanneista ehdokkaista 6/29).
Sievi
"Kunnan kannattaa kaavoittaa uusia alueita tuulivoimalle."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Keskustan vastanneista ehdokkaista 4/10 (kaikista vastanneista ehdokkaista 5/15).
Vöyri
"Vöyrille on rakennettava lisää tuulivoimapuistoja."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Rkp:n vastanneista ehdokkaista 4/9 (kaikista vastanneista ehdokkaista 5/12).
Maalahti 
"Kunnan pitäisi panostaa saadakseen lisää tuulivoimapuistoja Maalahteen."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Rkp:n vastanneista ehdokkaista 10/14 (kaikista vastanneista 14/22).
Ilmajoki 
"Ilmajoelle ei tulisi rakentaa enää yhtään tuulivoimaa."
Jokseenkin tai täysin eri mieltä : Keskustan vastanneet 10/21 (kaikki vastanneet 15/45 !!).
Närpiö
"Närpiöön olisi saatava lisää tuulivoimapuistoja."
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä : Rkp:n vastanneista ehdokkaista 13/21 (kaikki vastanneet 15/26).
Kristiinankaupunki
"Kristiinankaupunkiin ei saa rakentaa enää lisää tuulivoimapuistoja."
Jokseenkin tai täysin eri mieltä : Rkp:n vastanneet 9/11 (kaikki vastanneet 10/18).
Merikarvia
"Kunnassa olevat tuulivoimalat pitää purkaa, koska niistä on mielestäni haittaa ihmisille."
Kaikista Ylen vaalikoneeseen vastanneista Merikarvian kunnallisvaaliehdokkaista 11/20 on sitä mieltä, että Merikarvian tuulivoimalat pitää purkaa.




Lähde : Ylen vaalikone

täydennetty klo 22.00
korjailtu 12.4







21. maaliskuuta 2017

Tuulivoiman suurtuotantokunnissa ei haluta lisää tuulivoimaa.





Uusimmassa Tuulivoima -lehdessä kerrotaan STY:n teettämästä kuntakyselystä. Sen mukaan suurin osa tuulivoimapitäjien viranhaltijoista ja valtuutetuista on tyytyväisiä omaan kuntaan rakennettuihin voimalaitoksiin.

STY olisi saanut päinvastaisen tuloksen, jos se olisi kysynyt asiaa suoraan kuntalaisilta.

Suomessa eniten tuulimyllyjä on Kalajoella, yhteensä yli 50 kappaletta. 80 % kalajokisista ei halua niitä sinne enää lisää, selviää Kalajokiseutu -lehden kyselystä viime syyskuulta.

Ruotsissa eniten teollisen kokoluokan tuulivoimalaitoksia taitaa olla Sorselessa, yhteensä lähes 100 kappaletta. Sorselen kunta järjesti vuosi sitten neuvoa-antavan kuntalaisäänestyksen siitä, pitäisikö uusien tuulipuistojen rakentaminen sallia Sorselen alueella. 51% äänestäneistä äänesti EI.

22.3 muutettu otsikkoa. 




13 parasta ympäristöblogia.




Luonnonsuojelu, maisemansuojelu, maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kulttuuriympäristö, kulutuskäyttäytyminen... Yritäpä löytää näitä aiheita sivuavia suomenkielisiä blogeja!

Bloggerin hakukone löytää etupäässä blogivainajia, jotka niitten lähin omainenkin eli kirjoittaja on hylännyt jo vuosia sitten. Sanoma Oy teki blogihausta vielä aivan tarkoituksellisen vaikeaa, kun se osti ja sulki Blogilistan.

Ympäristöaiheisia blogeja on niin vähän, että nyt on paikallaan listata tähän hengissä olevista blogeista mielestäni parhaimmat. Silläkin uhalla, että ne ovat ennestään kaikille tutut.

Energiantuotantoa sekä ilmastoa käsittelevät blogit jätän nyt arvostelematta, koska niitä on listailtu ansiokkaasti muualla eikä oma asiantuntemuskaan siihen oikein riitä.

---------------------

PARHAAT YMPÄRISTÖBLOGIT


1. Wildlife Protector
21 -vuotiaan metsäaktivistin spontaania elämäniloa.


2. Helvetin ruma Tampere
Monta hyvää syytä olla menemättä sinne ostoksille.


3. Sivusilmällä
Luonto joutuu väistymään rakentamisen tieltä Itä-Helsingin saarilla. Blogisti on tavattoman hyvin perehtynyt kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun.


4. Tuomon kuva ja sana
Hard-core kasvitiedettä Sydän-Hämeestä. Korvaamaton sivusto kasvien määrittäjälle. Suomen ainoa sammalaiheinen blogi.


5. Heikki Vähäkuopus
Blogisti vetää saarnansa kunnolla överiksi. Uusi Linkola?


6. Jalkaisin
Kävelyretkiä Jyväskylän seudulla.


7. Kaarina Davis
Pikkutarkkaa lähiluonnon havainnointia ja kaunistelematonta kuvausta sen hävitystilasta herttaisella amerikkalaisella elämänasenteella.



8. Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi
Blogi kuten tuo maantieteellinen aluekin on varsinainen runsaudensarvi.


9. Kuulumisia kanahaukkametsistä
Rengastaja avoimena.


10. Vaasa ennen ja nyt
Pohjanmaalla viisaus on rajoittunut Vaasan kantakaupunkiin.


11. Stellan kolmas luonto
Nainen osti talorähjän maaseudulta. Pienuuden ihannointia.


12. Merimelontaa
Äijämeininkiä hirveissä aalloissa.


13. Luonto ja kulttuuri
Metsähallituksen kulttuurihistoriablogi. Päivittyy harvoin.


päivitetty 2.4





Kulttuurista kerrostumaa, osa 2.






Näkymä Pyhäjoen Yppärin kylästä.

Etualalla näkyy Mäkikankaan tuulivoimalaitoksia ja niitten alapuolella Kalajoen Tohkojan laitoksia. Kahden tuulipuiston välinen etäisyys on 6 km.






5. maaliskuuta 2017

Uusiutuvan energiantuotannon maankäyttö karkaa käsistä.




Ylen sivuilla oli joulun alla harmittoman tuntuinen uutinen. Lappeenrannan lentokentälle suunnitellaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa.

"Voimalalle sopivaksi on osoittautunut kiitotien pohjoispuolella oleva kolme kilometriä pitkä ja toista sataa metriä leveä nurmialue. Sinne mahtuisi 20 megawatin voimala. Se olisi yhtä suuri kuin Suomen koko aurinkovoimakapasiteetti tällä hetkellä."

Hyvältähän tuo kuulostaa. Nurmikko joutaa uusiutuvaa energiaa tuottamaan. Ei ole haitaksi metsän linnuille eikä liito-oravillekaan. 

Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit" kuvaillaan kyseistä "nurmialuetta" kuitenkin näin:

"Lappeenrannan lentokenttä on yksi merkittävimmistä paahdealueiden uhanalaisten perhosten esiintymispaikoista Sisä-Suomessa. Kenttä on rakennettu Salpausselän hiekka-alueelle ja pidetty sen jälkeen niittämällä avoimena. Tämän johdosta alueelle on muodostunut laajat kuivan kedon alueet. Lentokentän arvo uhanalaisten perhosten kannalta perustuu avoimuuden pitkään jatkumoon. Kentän poikkeuksellisen arvokasta uhanalaislajistoa ei olisi paikalla ilman lentokenttää tai vastaavaa ihmistoimintaa."

Lappeenrannan lentokentältä on löytynyt 36 uhanalaista perhoslajia. Se on enemmän kuin mistään muualta Sisä-Suomesta. Monilla näistä perhosista on vain muutamia esiintymispaikkoja Suomessa. Kentältä on löytynyt myös koko Suomelle uusia kaskaslajeja.

--------

Seuraavaksi odotan näkeväni laskelman siitä, kuinka monta sataa kilometriä Suomen rannikkoa on pengerrettävä, jotta myös aaltovoiman kapasiteetti saadaan täysimittaiseen käyttöön.


Sundell, Pekka 2005: Lappeenrannan lentokentän uhanalaiset perhoset vuosina 2001-2003. Teoksessa From, Stella (toim.): Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. - Suomen ympäristö 774:36-41.




Ekosusituristina Toholammilla.


Suunnilleen kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Toholammin yhteismetsän tuulivoimahanke on toteuttamiskelvoton.

Tai ainakin kaikki muut paitsi ruotsalainen pääomasijoittaja, Tanskasta johdettu konsultti, elimäkeläinen kanttori, yhteismetsän pohjattoman ahne johtokunta ja jokseenkin välinpitämätön lampilaisväestö.




Hankkeen mittakaavaa on vaikea hahmottaa. Lestijokilaakson metsänreunassa olisi 25 kilometriä pitkä rivi myllyjä. Tässä olisi niistä ehkä viidesosa (4-5 km).



Myllyjen paikat olisivat suosaaria ja nevanreunoja. Näissä saarissa elää metsäpeuroja, metsähanhia ja viiksisiippoja. Muuttohaukkojakin on nähty.


Voimalaitosten alle jäisi 120 -vuotiaita männiköitä


ja saman ikäisiä kuusikoita.


Paljonhan täällä on tietysti hakattu mutta paljon on säästettykin. Kaikkialla näkyy haapoja, kolopuita, keloja ja pökkelöitä. 

Ilveksenjäljet tulivat vastaan tämän tästä ja ehkä yhdet näädänjäljetkin. Sudenjälkiä ei näkynyt.


Täydennetty 7.3 ja lisätty linkki.

Sometuomioistuimia ja konsulttidemokratiaa.



Geologian tutkimuskeskus kairasi yhden keskisuomalaisen järven pohjaa ja totesi, ettei järven syvänteissä ole niitä metrien paksuisia, läheiseltä turvetuotantoalueelta laskeutuneita humuskerroksia, joita mökkiläiset väittivät siellä olevan. Tutkijat myönsivät kuitenkin, että turvekentältä peräisin olevaa mönjää on saattanut kerrostua
järven matalille rannoille.

Saamansa synninpäästön kunniaksi turvelobbarit tilasivat eräältä mainostoimistolta julistesarjan. Mainoskampanjasta tuli kuitenkin harvinaisen räikeä ja harhaanjohtava ja siitä ovat jo julkisesti irtisanoutuneet mm.

- järvitutkimuksen tehneet tutkijat
- muut saman aihepiirin tutkijat
- mainostoimiston muut asiakkaat
- muut bioenergia-alan yritykset.

Mainostoimisto väittää nyt kaiken lisäksi joutuneensa erään ympäristöjärjestön trolliarmeijan hyökkäyksen kohteeksi. Toimistoon kohdistuvaa trollauskutsua on jaettu luontojärjestön sähköpostilistalla. Listalla sattui kuitenkin olemaan myyrä, joka vuoti sähköpostin Markkinointi ja Mainonta -lehdelle. Nyt mainostoimisto harkitsee oikeustoimia luontojärjestöä vastaan.

---------

Samaan aikaan toisaalla seurattiin lintujen muuttoa pienehköllä metsäalueella, jolla oli alle 20 tuulivoimalaitosta. Seurannan aikana voimalaitokset olivat useita viikkoja kokonaan pyörimättä eli poissa käytöstä. Seurannassa ei havaittu lintutörmäyksiä eikä löydetty voimalaitoksiin törmänneitä lintuja. 

Konsultit myönsivät, ettei tuloksia voi sellaisenaan projisoida koskemaan laajempaa aluetta. Kuitenkin niillä perustellaan nyt tuhansien uusien voimalaitosten rakentamista maakuntiin. Seurannan tuloksia on jo käytetty yleispätevinä faktoina myös hallinto-oikeudessa. Ornitologit eivät ole tietääkseni tästä irtisanoutuneet tai siihen millään lailla puuttuneet.

Saamansa synninpäästön kunniaksi tuulilobbarit tilasivat eräältä graafikolta harvinaisen räikeän ja harhaanjohtavan julistesarjan. Sen kritisointi on toistaiseksi jäänyt vain yhden blogin varaan.

----------

Minulla on muuten alibi : erosin tuolta luonnonsuojeluliiton sähköpostilistalta jo vuosia sitten. Tajusin ettei kesämökkiläisten nimbyilyyn ja järvien pohjamutien kaiveluun keskittyvä suojelukampanja tavoita turpeen loppukäyttäjiä - keskieurooppalaisten ja arabimaalaisten kauppapuutarhojen asiakkaita. Vapo myy heille tuotettaan nimellä Finnpeat mutta ostoshetkellä he eivät mieti keskisuomalaisen järven humuslaskeumaa. Voittoa he tuottavat Kekkilälle ja Vapolle en masse.

Ilman kasvuturpeen globaalia kuluttajakysyntää kotimainen polttoturvetuotanto olisi kannattamatonta*. Mutta ei vasemmistolaisessa ympäristöjärjestössä mene perille se, että Vapon toiminta muuttuu vain kuluttajien avulla ja heidän ostopäätöksiinsä vaikuttaa parhaiten joku Jamie Oliverin kaltainen trendintekijä. Vasemmistoa ei kiinnosta yksilöiden toiminta. Se on kiinnostunut vain yhteisöistä, mieluiten isoista ja valtio-omisteisista. Tarvittaessa heristellään sormea vaikka mainostoimistolle.

----------

Tutkija käyttää tutkimusaiheensa valikointiin vielä trolliakin pitempää tikkua. Koska yliopistojemme ekologian laitoksilla ei haluta tehdä tutkimusta tuulivoiman luontovaikutuksista, olemme konsultin tuottaman "asiantuntijatiedon" varassa. Konsultti tekee seurannan, laskee mallinnuksen, piirtää kaavan, kirjoittaa vastineen ja laatii tiedotteen. Hän ei harrasta herkkähipiäistä valikointia eikä turhanaikaisia irtisanoutumisia.

 Jälki on sitten sen mukaista.


*"Vapo on saanut tuotantosoidensa valmisteluvaiheessa sivutuotteena runsaasti heikosti maatunutta pintaturvetta, jonka kuljettaminen voimalaitoksille energiakäyttöön on tappiollista. Jopa 30-50% uusien tuotantoalueiden valmistelussa saadusta turpeesta on heikosti maatunutta rahkaturvetta. Vanhemmillakin työmailla rahkaturpeen osuus on 10-20%. Polttoturvetuotannon valmistelu Etelä- ja Keski-Suomen kohosoilla ei ole kannattavaa, koska siellä soiden heikosti maatunut ja energiakäyttöön sopimaton pintakerros on paksu. Turpeen käytölle on löydyttävä uusia ja kannattavia käyttömuotoja."

Turvekomitean mietintö. Komiteamietintö 1983:4


"Etelä-Pohjanmaalla on tuotantokelpoista turvetta on 1 434 milj. suo-m3. Tästä määrästä 540 milj. suo-m3 on heikosti maatunutta pintaturvetta, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää kasvu- tai ympäristöturpeena. Suuri osa parhaiten kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon soveltuvista laajoista soista sijoittuu luonnontilaisuusluokkiin 2 ja 3."

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen loppuraporrti. Etelä-Pohjanmaan liitto 2013.


11. helmikuuta 2017

Kikkailua törmäysmalleilla.



Kirjoittelin viime keväänä eriäviä tulkintoja Tuuliwatin teettämästä linnustoseurannasta Iin Olhavassa. Tämä oli siis se tutkimus, missä konsultit eivät löytäneet kuolleita lintuja.

Olhavan muutonseurannan enemmän tai vähemmän kyseenalaisia tuloksia on nyt ruvettu soveltamaan laajassa mittakaavassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton Sito Oy:llä teettämä uunituore, koko Pohjanlahden rannikkoaluetta koskeva törmäysmallinnus perustuu Olhavasta saatuihin johtopäätöksiin. 98-99 prosenttia isoista muuttolinnuista oletetaan nyt väistävän tuulivoimalat ilman törmäystä. Aikaisemmin törmäysmallinnuksissa on käytetty isojen muuttolintujen väistölukuna 95 prosenttia.

Pieneltä tuntuvalla parin prosenttiyksikön muutoksella on nyt saatu Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimarakentamisen populaatiomallista aivan uudenlaiset tulokset.

Edellisessä vuonna 2011 laaditussa mallissa pelkästään Kalajoen ja Raahen alueille suunniteltujen voimalaitosten laskettiin aiheuttavan 118 laulujoutsenen ja 88 metsähanhen törmäyksen vuosittain. Törmäysten vaikutus näitten lajien populaatioihin arvioitiin kohtalaiseksi tai merkittäväksi.

Nyt julkaistu uusi malli ennustaa koko maakunnan alueella tapahtuvan korkeintaan 20-39 laulujoutsenen ja 29-56 metsähanhen törmäys vuotta kohden. Kurkitörmäyksiä sattuisi ainoastaan 5-9 per vuosi, vaikka kurjen kevätmuuttoreitillä olisi enimmillään jopa 1600 voimalaitosta ja syysmuuttoreitilläkin myllyjä olisi lähes 800. Sito Oy:n mallinnuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaalle suunnitelluilla sadoilla ja taas sadoilla voimalaitoksilla ei olisi merkittäviä vaikutuksia minkään ison muuttolintulajin populaatioon.

Amerikassa on merkillinen käytäntö, että presidentin vaihtuessa vaihdetaan myös tuhatmäärin virkamiehiä ja kokonaisia virastoja saatetaan lakkauttaa. Katsellessani videotallennetta tuulivoiman neuvottelupäiviltä marraskuulta, missä ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen virkamiehille esitellään uuden törmäysmallinnuksen tuloksia, mielessä kävi ettei tuo Amerikan malli välttämättä Suomessakaan haitaksi olisi.


Korjattu 5.3. toimimaton linkki ja viim. kappaleen aikamääre.



Lestijärvellä luetaan korpilakia.



Olen jo aiemmin kiinnittänyt huomiota maakuntalehti Keskipohjanmaan tapaan toimia Lestijärven tuulivoimapuistoalueen maanomistajat ry:n äänitorvena.

Parin viikon takaisessa (26.1) lähes kokosivun jutussa mainitaan taas muutoksenhakuoikeuttaan käyttäneet lestijärveläiset nimeltä useampaan kertaan. Lisäksi heidän niskaansa kaadetaan lievästi sanoen vaihtoehtoista faktaa. "Lestijärven kunta ja maanomistajat ovat tähän mennessä menettäneet 6-7 miljoonaa euroa, kun tuulivoimarakentaminen on pitkittynyt valitusten vuoksi. Nyt kun edelleen valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, menetykset ovat lähes 10 miljoonan euron luokkaa", heittelee Lestijärven maanomistajat ry:n puheenjohtaja Timo Lappi kunnanjohtaja Esko Ahosen takoessa tahtia. "Jos hankkeen kanssa olisi voitu edetä normaalisti, rakentaminen olisi nyt kuumimmillaan."

Lestijärven kunnanjohtaja laittaa onnettomien valittajien vastuulle jo kunnan vanhustenhoidon ja lasten koulutuksenkin. "Kuinka me pystymme säilyttämään nykyisen palvelutason? Tämä ei ole uhkailua, mutta on pakko nostaa tosiseikat esiin. Kyllä tulevien kunnallisvaaliehdokkaidenkin täytyy tietää, mihin olemme menossa."

Maakuntalehden reportteri Jorma Rekonen valitsi lehtijutun tyylilajiksi perusteettoman loanheiton. Energiaviraston sivulta olisi voinut tarkistaa, ettei Lestijärven tuulivoimahanke ole ollut syöttötariffijonossa. Muutoksenhaulla ei ole ollut hankkeen aikatauluun minkäänlaista vaikutusta. Oikea skuuppi olisi, miksi Lestijärven hanke jumittaa? Puuttuuko YIT:ltä luotottaja, sijoittaja vai ostaja?

Jotta omaan asuinympäristöönsä hälläväliä -asenteella suhtautuvat alle 900 lestijärveläistä saavat pitää nykyisen kuntansa nimen ja kunnanjohtaja Ahonen oman työpaikkansa, tarvitaan "uusi tukimuoto tuulivoimalle", kuten YIT:n sivuilla todetaan. Vaikka Lestijärven valtionavustukset tuplattaisiin, päästäisiin halvalla verrattuna siihen, että kuntaa ylläpidetään lähes Helsingin kaupungin kokoisen myllypuiston avulla.

On tuskin sattumaa, että kunnan alueelle suunnitellun toisen tuulivoimahankkeen (Toholampi-Lestijärvi) yleiskaavaehdotus laitettiin nähtäville heti lehtijutun julkaisupäivää seuraavana päivänä. Yhdellekään valtuutetulle ei jäänyt epäselväksi, kuinka siitä tulee äänestää.

Kovasta retoriikasta huolimatta Lestijärven maanomistajien yhdistys ei näytä kyenneen valvomaan edes omaa etuaan. Myllyjen purkukustannuksiin havahduttiin vasta, kun kaava oli jo luonnosvaiheessa. "Yleisiin kaavamääräyksiin ehdotamme täsmennystä: Tuulivoiman käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava tuulivoimalan omistajan toimesta ja kustannuksella rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Purkaminen ei jää maanomistajien kustannettavaksi. Tämä lausuma tulee kirjata myös kohtaan tuulipuiston jälkeiset vaikutukset."

Harmi vain, pojat, mutta tuo vaatimus ei valitettavasti tule menemään läpi.


Muokattu 7.3 neljättä kappaletta.


Työllistävyydestä



"Kun tuulivoimaa esiteltiin Hyrynsalmella ennen kuin rakennustyöt olivat päässeet vauhtiin, lupailtiin rakennuskohteiden työllistävän paikallisia urakoitsijoita. Kuulemma tuulivoimalatoimittaja Nordex on vasta perustanut Hyrynsalmelle talvi- ja kesäkunnostusyksikön, joka tarjoaa töitä ympäri vuoden muutamille henkilöille. Työvoimaa on tullut monesta Keski-Euroopan maasta. Jaakko Ahola Taalerilta kertoi työkielenä olevan pääosin englanti."

Ylä-Kainuu 6.6.2016



"Iin kunnassa on reilu 50 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. Iin tuulivoiman ylläpidon arvoidaan työllistävän tällä hetkellä 25 ihmistä vakinaisesti. Välilliset vaikutukset esimerkiksi kaupan, majoituksen ja ravitsemisliikkeiden töihin on vaikeampi arvioida. - Noin 10 välillistä työpaikkaa voi arvioida syntyneen tästä, uskoo kunnanjohtaja Ari Alatossava."

Rantapohja 6.5.2016

18. tammikuuta 2017

Pienet turveyrittäjät ja hajautetun energiantuotannon karmea kuva.




Pienet turveyritykset rikkovat ympäristölupaehtoja systemaattisesti. Tämä käy selväksi pelkästään viimeisen 3-4 kuukauden aikana Etelä-Pohjanmaalla tehdyistä ympäristölupapäätöksistä. Turvetuotannon ympäristölupia myönnetään yrityksille, jotka ovat harjoittaneet luvanvastaista ja suorastaan rikollista toimintaa jopa toistakymmentä vuotta. 

Tapausten runsaus viittaa siihen, että ohjeistusta tietoisesti luvanvastaiseen toimintaan tulee jostakin ylhäältäpäin. Joka tapauksessa määräysten noudattamatta jättäminen näyttää olevan varma keino saada lupa toiminnan jatkamiseen. Uuden luvan myöntäminen on ainoa viranomaisen käytössä oleva keino saada vesiensuojelu näillä tuotantoalueilla edes jollakin lailla seurantaan. 

Tätä touhua ollaan nyt kaavoittamassa maakuntaan lisää 18 000 hehtaarin verran. Näitten väättyrien kanssa tulee palamaan työssään loppuun koko ennestään alimitoitettu valvontaviranomaisten joukko.

-------------------------

Tapaus 1. Yrittäjä ojitti ja raivasi 25,7 hehtaarin laajuisen suon "maatalouskäyttöön" vuosina 2011-2013. Mitään vesiensuojelutoimenpiteitä ei tehty. Ympäristölupa turvetuotantoon haettiin ja saatiin vuonna 2017.


Tapaus 2. Yritys sai ympäristöluvan turvetuotantoon 67 hehtaarille vuonna 2006. Lupa on ollut voimassa vuoteen 2011. Vesienpuhdistusrakenteet alueella ovat riittämättömät eikä luvan mukaista käyttö- ja päästötarkkailua ole tehty koko aikana. Vuonna 2015 ely -keskus kehotti yrittäjää hakemaan uuden ympäristöluvan tai lopettamaan toiminnan. Tapaus jäi silleen. 


Tapaus 3. Turveyritys sai ympäristöluvan 9,8 hehtaarille vuonna 2010. Vuonna 2013 paikalle tehdyssä katselmuksessa todettiin, että tuotantoa harjoitettiin 12,5 hehtaarin alueella. Ympäristöluvassa edellytettyä pintavalutuskenttää ei ollut. Jätevedet käsiteltiin vain kahdessa laskeutusaltaassa. Ympäristöluvan mukaisia vuosiraportteja tai vesinäytteitä ei ollut toimitettu koko toiminta-aikana. Uusi ympäristölupa myönnettiin 2016. Yritys ei saanut mitään sanktioita vaikka turvevedet oli laskettu kuusi vuotta lähes puhdistamattomina alapuoliseen vesistöön.


Tapaus 4. Ely -keskus antoi vuonna 2014 yrittäjälle uhkasakkopäätöksen, koska turvetuotantoa harjoitettiin 23 hehtaarin alueella ilman ympäristölupaa. Paikka on happamien alunamaitten esiintymisaluetta, missä maan happamuus voi ajoittain laskea alle pH 4. Purkuvesistö Kyrönjoki on 2,5 kilometrin päässä. Turvetuotantoalueella oli pintavalutuskenttä mutta ei eristysojia, mistä syystä alueen ulkopuolelta tulleet vedet olivat tukkineet kentän. Yrittäjä sai ympäristöluvan 2016. Mitään sanktioita ei määrätty.


Tapaus 5. Turveyritys sai ympäristöluvan enintään 25 hehtaarille vuonna 2003. Vuonna 2012 paikalle tehtiin tarkastus ja havaittiin, että tuotantoa oli harjoitettu lähes 29 hehtaarilla. Alueella ei ollut ympäristöluvan mukaisia salaojia vaan sarkaojat, joissa ei ollut lietteenpidättimiä eikä virtaamansäätöpatoja. Laskeutusaltaassa oli pumppu, joka nosti pohjalle laskeutunutta turvemössöä pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentällä vesi virtasi esteettä vanhoissa metsäojissa. Kentän päässä oli kynnys, jonka yli vedet virtasivat alapuoliseen vesistöön. Päästöjen ja kalatalouden tarkkailua ei ollut tehty ympäristöluvan mukaisesti. Vesinäytteitä oli otettu vain 1–2 kertaa vuodessa. Sähkökalastus oli tehty vain yhtenä vuotena. Tulosten perusteella ei voinut arvioida kokonaisvalumaa, kuormitusta, alapuolisen vesistön tilaa eikä hoidon suunnittelua. Yrittäjä oli ehtinyt päästää turvevesiä puhdistamattomina vesistöön kolmentoista vuoden ajan siinä vaiheessa, kun uusi ympäristölupa myönnettiin vuonna 2016. 

Lähde : Aluehallintovirasto

https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/



Riihikuivaa.








Tälle 99,7 hehtaarin turvekentälle Vaskiluodon Voima keplotteli ympäristöluvan ilman ympäristövaikutusten arviointia. Nyt Megatuuli on kaavoittanut tuulivoimalaitoksia turvetuotantoalueen päälle.

Yksi mylly tulisi turvekentän keskelle pistävään metsäiseen niemeen. Siipipeittoalue ulottuisi käytännössä turvetuotantoalueelle. Pari muutakin voimalaitosta tulisi aivan turvekentän länsireunaan kiinni lähes eristysojia hipoen.

Turvekentän ympäristöluvassa edellytetään varautumista sisäministeriön ohjeen mukaiseen palosuojeluun. Tuulivoimalan rakennuslupa tulee edellyttämään paloteknistä suunnitelmaa ennen voimalan käynnistämistä.

Vaahtosammutin ovenpielessä?


Ei haukku haavaa tee.


Markku Varis luonnehtii teoksessaan "Ikävä erätön ilta : suomalainen eräkirjallisuus" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003) metsästäjän ja luonnonsuojelijan eroa.

Variksen sanoin metsästysharrastus on viihdyttävää pakenemista sosiaalisesta kamppailusta. Metsästyksen ympärillä käytävän keskustelun ekologinen sanoma on köykäinen. Pyssymiehen maailmankuvaa luonnehtii osaansa tyytyminen ja staattinen näkemys hyvien ja pahojen hetkien tasapainosta. Tästä johtuu, että luonnon kunnioittamisesta huolimatta metsästäjä ei ole valmis puolustamaan sitä.

Kaksi kertaa Talvivaaran kaivosaluetta laajempi ja vain hieman Vuotoksen allasta pienempi Viiatin tuulivoimahanke on kuitenkin saanut vastaansa nyt myös metsästäjät. Hankkeen on vienyt hallinto-oikeuteen sekä paikallinen metsästysseura että riistanhoitoyhdistys. Tuulivoimalat veisivät seuran metsästysmaat lähes kokonaan. Pelkästään teiden ja perustusten alle jäisi 400-500 hehtaaria, puolen miljoonan mursketonnin uusista louhoksista puhumattakaan. Metsästysmajan ympärille tulisi myllyjä rapsakat 90 kappaletta. "Eihän siellä voi olla enää edes hutikassa", sanoi joku.

Metsästäjien vaatimukseen riistavaikutusten arvioinnista tuulivoimayhtiön konsultti on vastannut yhdellä amerikkalaisella kirjallisuusviitteellä. Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin saksanhirviä alueella, missä laitosten kokonaiskorkeus (lapakorkeus) oli 100 metriä ja teho 1,65 MW. "Rakentamisaikana voimaloista voi aiheutua ohimenevää häiriötä lajistolle", konsultti sepittää. 

Suurimmat tuulivuokrien saajat (kaupunki ja seurakunta) tuskin tulevat metsästysoikeuksia maillaan kieltämään metsästäjien mielenilmaisun takia. Metsästysvuokrasopimusten takana ei ole enää syytä piilotella tilanteessa, missä mitään menetettävää ei ole.

  

31. joulukuuta 2016

Useampi voittaa lotossa kuin kho:ssa.




Fabianinkadulla tehdään nyt kuin liukuhihnalla päätöksiä, jotka laittavat kansalaisen oikeustajun koetukselle.

Ekomodernistien klubeilla, eduskunnan energiaremonttiryhmässä tai tuulivoimalehden vieraskolumneissa tästä paikallistasolla tapahtuvasta väännöstä ei tiedetä, eikä halutakaan tietää mitään.

----------------

Valittaja: Matalataajuista melua ei ole tutkittu lainkaan eikä lähimpien talojen sisämeluarviota ole tehty.
KHO: Valitus hylätään.


Valittaja: Äänen kapeakaistaisuuden esiintymistä ei voi todeta sähköpostiviestin perusteella. Luotettava dokumentti asiasta puuttuu. Kapeakaistaisuuskorjaus tarkoittaa 5 dB virhettä melumallissa.
KHO: Valitus hylätään. Melumallinnuksen perusteella vaikutukset voidaan arvioida riittävästi.


Valittajat: Melumallinnuksessa ei ole esitetty tuulivoimalamallien takuuarvotasoja terssikaistoittain, eikä lukijalla ole mahdollisuutta tarkistaa tuulivoimalamallien mahdollista kapeakaistaisuutta.
KHO: Valitus hylätään.


Valittajat: Loma-asuntojen 35 dB:n yöajan melutason suunnitteluohjearvo ylittyy useiden loma-asuntojen osalta. Voimaloiden rakennusluvat on myönnetty jo ehdollisina. 
KHO: Valitus hylätään. Melutasoon voidaan huomattavasti vaikuttaa voimalatyypin valinnalla. Rakennusluvan yhteydessä on tarvittaessa esitettävä melumallinnukset valitulla tuulivoimalatyypillä laadittuna.


Valittaja: Lähtömeluarvoa on alennettu 1,1 dB. Ei ilmene, millä tavoin teknisen rajoittamisen mukainen seuranta on tosiasiallisesti järjestettävissä.
KHO: Valitus hylätään. Kaavamääräyksen tarkoituksena on lisätä muutoksenhakijoiden turvaa lupamenettelyjen yhteydessä verrattuna tilanteeseen, jossa tällaista määräystä ei kaavaan olisi sisällytetty.


Valittajat: Meluoptimointimenetelmän toimivuudesta ole luotettavaa tietoa. Melunhallintajärjestelmä edellyttää automaattista melunvalvontalaitteistoa. Tiedossa ei ole tällaisen mittausjärjestelmän olemassaoloa.
KHO: Valitus hylätään. Esitetyn meluselvityksen perusteella rakennusluvat voidaan myöntää mainitusta kaavamääräyksestä riippumattakin.


Valittajat: Lähes koko A:n tila sijaitsee rakentamisrajoitusalueella. B:lle ei tule paikallislehteä. Hän ei ole saanut tietoa suunnitelmista eikä ole voinut osallistua asian käsittelyyn. Valittajilta ei voi viedä rakentamisoikeuksia heitä kuulematta.
KHO: Valitukset hylätään. Ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta niihin, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentti, voitaisiin suostua.


Valittaja: Metsähallitukselta ei ole pyydetty lausuntoa kaavaehdotuksesta, sitä ei ole kutsuttu viranomaisneuvotteluun, sille ei ole tiedotettu kaavan hyväksymisestä ja se on jätetty kuulematta myös kaava-alueen maanomistajana.
KHO: Valitus hylätään. Kunnanvaltuuston päätöstä ei ole syytä kumota kuulemisvirheen takia.


Valittajat: Kunnanvaltuutettu ja ympäristölautakunnan jäsen on ollut esteellinen. Hän on kertonut saavansa siipipeitto- sekä kaava-aluekorvausta 30 vuodessa yhteensä 45 000 euroa.
KHO: Valitus hylätään. Päätös ei kokonaisuutena arvioiden loukkaa yksityisten oikeutta eikä myöskään julkinen etu vaadi päätöksen purkamista.


Valittajat: Esteellisiä henkilöitä on ollut salissa omilla valtuustopaikoillaan eivätkä he ole poistuneet ennen kuin varsinaisen pykälän käsittelyn ajaksi.
KHO: Valitus hylätään. Esteellisen luottamushenkilön läsnäolo asiantuntijoiden esitellessä kaavaa ei ole hallintolain 27 §:ssä tarkoitettua kiellettyä läsnäolemista.


Valittaja: YVA - päätökseen ei ole mahdollisuutta hakea muutosta missään vaiheessa, koska tuulivoimalaitoksille ei ole edellytetty ympäristölupaa.
KHO: Valitus hylätään.


Valittaja: Mikäli YVA-lain edellyttämä vaihtoehtovertailu toteutetaan vertaamalla pelkästään 0-vaihtoehtoon, menettää säännös käytännössä merkityksensä.
KHO: Valitus hylätään.


Valittajat: Jos Lapväärtti-Dagsmark (39+43 voimalaa) ja Rajamäenkylä (107 voimalaa) toteutuvat, Vanhakylä jää kahden Suomen suurimpiin kuuluvien tuulivoimala-alueiden väliin. Etäisyys kylästä molempiin hankkeisiin on lähimmillään vain runsas kilometri. Rajamäenkylän ja Lapväärti-Dagsmarkin hankkeita ei ole otettu huomioon Lakiakankaan YVA-menettelyssä.
KHO: Valitus hylätään. YVA-menettelyssä laaditut selvitykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden perusteella voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia ja kaavaratkaisun lainmukaisuutta.


Valittajat: Voimalinja on tarpeeton, koska tuulivoimaloiden rakennusluvista on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 
KHO: Valitus hylätään. Yleisen tarpeen vaatimuksen täyttymisen ei voida katsoa edellyttävän sitä, että hankkeen toteutuminen on täysin varmaa.


Valittaja: Lunastuspäätöksen perusteena on hakijan kiire saada syöttötariffi. Pelkkä taloudellisen voiton tavoittelu ei saa aiheuttaa alueen väestölle ja ympäristölle ylimääräistä haittaa eikä yli-investointeja.
KHO: Valitus hylätään. Yhtiö on todennut, että eteläinen vaihtoehto olisi vähintään 3 miljoonaa euroa kalliimpi kuin nyt puheena oleva hanke, jolle lunastuslupa on myönnetty.


Valittaja: Liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden esiintymistä kaava-alueella ei ole tutkittu lainkaan.
KHO: Valitus hylätään.


Valittaja: Harvinaisia suojeltavia pikkulepakoita käsittävä Natura-alue sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta.
KHO: Valitus hylätään.


Valittajat: Natura -alueen rajalta olisi lähimmän tuulivoimalakentän reunaan 150 metriä. Ottaen huomioon Natura -alueen pieni pinta-ala, lyhyt etäisyys lähimpään voimalaitokseen, liian pienellä nimellisteholla tehty melumallinnus sekä kapeakaistaisuuden ja melupäästön takuuarvon sanktioiden puuttuminen mallinnuksesta, melu todennäköisesti selvästi ylittäisi koko Natura -alueella sekä VN:n että YM:n ohjearvon.
KHO: Valitus hylätään.


Valittajat: Maakuntamuseon lausunnossa maisemavaikutuksia on pidetty erittäin haitallisina. Voimalat tulisivat hallitsemaan ympäröivää maisemaa visuaalisesti ja mitätöimään linnavuoren maamerkkiaseman. 
KHO: Valitus hylätään.



Lähteet : KHO:n ratkaisuselosteet

Korjattu 1.1 ensimmäistä kappaletta.



17. joulukuuta 2016

Keskipohjalainen susipelko on nocebo -ilmiö*.





Otsikoita keskipohjalaislehdistä vajaan vuoden ajalta.

En juuri välitä lukea näitä lehtiä joka numerosta silmille levähtävän petovihan takia. Susiotsikoitten takana ovat aina samat petoyhdyshenkilöt ja susiasiamiehet, joitten keräämiä havaintoja toimittajat kritiikittä julkaisevat. Jutunaiheeksi riittää, että susi nähtiin 300 metrin päässä talosta ja vaarassa olivat "kissat ja pihassa viihtyvät rusakot". Kumpa joku harventaisi niitä minunkin pihastani.

Jokaisessa petojutussa muistutetaan, että kaatolupien saamiseksi on kaikki tassunpainalluksetkin ehdottomasti ilmoitettava petoasiamiehille. Ja niitähän ilmoitetaan, Ylivieskassakin "viikottain". Siitä huolimatta ei koko pitäjässä ole tullut tietoon yhtäkään suden ihmiselle tai karjalle aiheuttamaa uhkatilannetta.

Sievin ja Kalajoen välillä levittäytyy kuuden pitäjän alueella erämaaseutu, jolla elää viiden suden muodostama lauma. Lehtitietojen mukaan lauma on kuluneen vuoden aikana tappanut seitsemän vasikkaa, kolme lammasta, kaksi koiraa ja yhden kissan. "Kyllä nyt tarvitaan kannanhoidollinen lupa suden metsästämiseen. Tilanne alkaa olla kestämätön", toteavat asiamiehet.

Toholammin ja Lestijärven erämaissa liikuu 8 suden lauma eli "susikeskittymä", jonka aiheuttama hysteria näyttää yhdistävän paikallista yhteisöä tehokkaammin kuin mikään. Toholammin kunnanhallitus on jopa pyytänyt poliisilta virka-apua kasvaneen susikannan takia ja esittää toimenpiteisiin ryhtymistä tavoitteena "kuntalaisten turvallinen elinympäristö ja lasten turvallinen koulutie".

Kun kaksi "häirikkösutta" kulki Toholammin kirkonkylän läpi, pidettiin kunnantalolla hätäkokouksia, joihin osallistui myös kunnan sivistystoimenjohtaja. "Kyseessä on asia, joka voi aiheuttaa huolta kouluilla. Kaikki asiat, jotka herättävät huoltajissa huolta, ovat meille tärkeitä, yhteisiä asioita." Kokouksia eivät kuitenkaan kutsuneet koolle hätääntyneet vanhemmat vaan paikalliset metsästäjät. Mitään vahinkoa tai uhkaa eivät nämä sudet aiheuttaneet ennen metsään katoamistaan. Kun Toholammille ja Lestijärvelle sitten saatiin kaatolupa yhdelle sudelle, sen jahtiin ilmoittautui 80 miestä. 

Harmi että susijahtiin voi pykälien mukaan osallistua vain 50 henkeä kerrallaan.


* Nosebo-ilmiö on pahennevaikutus eli lumevaikutus, jossa kielteiset odotukset, uskomukset ja pelot lisäävät jonkin ympäristötekijän haitallisia vaikutuksia. Jos näistä vaikutuksista erityisesti varoitellaan ja tiedustellaan etukäteen, aivojen stressijärjestelmät aktivoituvat ja laukaisevat ennakoivan ahdistuksen. jolloin kyseiseen ympäristötekijään tulee kiinnittäneeksi selvästi enemmän huomiota. Kyseessä on huoleen ja pelkoon liittyvä oirehtiminen ilman todellista mekanismia. Oireet ovat kuitenkin täysin todellisia eikä niitä pidä vähätellä.

Nosebo -ilmiö voi olla tarttuva. Kyseessä on tällöin suggestiivinen joukkoilmiö.

Ilmiön ymmärtäminen ja hyväksyminen auttaa ihmisiä tunnistamaan omia reaktioitaan, suhteuttamaan ne ympäristön altistuksiin ja erottamaan todelliset ympäristön riskitekijät niistä, jotka liittyvät enemmän huoleen ja pelkoon.


Lähteet:

Keskipohjanmaa -lehti
Kalajokilaakso -lehti
Lestijoki -lehti
Viite.org
Wikipedia